Pyykkipäivistä

Hyvää naistenpäivää!

Päivä lähti kivasti käyntiin, kun mies oli ennen töihin lähtöään (naistenpäivästä tietämättömänä) keittänyt meille vapaapäiväläisille aamupuuron valmiiksi.

Meidän huushollissa minä olen kotitöiden suhteen tarkempi (ja niuhompi), joten olen ominut  pyykkihuollon itselleni. Minusta pyykkihuolto on itseasiassa yksi mieluisimmista kotitöistä.

Meillä on pienet kylpyhuonetilat ja kodinhoitohuonetta ei ollenkaan, joten pyykinpesukone ja nykyään myös kuivausrumpu on sijoitettu yläkertaan vievän portaikon yhteyteen (tästä monitoimitilasta on tulossa "ennen ja jälkeen" postaus).
Lapsiperheessä pyykkiä tulee aika paljon viikon aikana. Kesäisin kuivaan pyykit mielellään ulkona, mutta suurimman osan vuodesta pyykit kulkee kuivausrummun kautta. Kylpyhuoneeseen saan onneksi henkaripyykit roikkumaan, mutta muut pyykit kuljetan mieluummin kuivurin kautta kuin siirtelen pyykinkuivaustelineitä ympäri taloa. Tiedän, että kuivausrumpu kuluttaa vaatteita ja kankaita enemmän, mutta yritän hyödyntää koneen erilaisia ohjelma-asetuksia jotta rasitus olisi kuiduille mahdollisimman vähäinen. Pyykkejä en yleensä kuivaa ihan rutikuiviksi asti, jonka takia kuivurista tulleisiin pyykkeihin jää  jäännöskosteutta. Hieman kosteat pyykit laskostan tuolin selkämykselle odottamaan kosteuden haihtumista. Minusta pyykistä tulee näin vähemmän ryppyistä, ja silitystä tarvitaan harvoin.

Miten tämä meidän vierashuone sitten liittyy pyykkihuoltoon?
Haluaisin olla se perheenäiti joka illalla töistä kotiin tullessaan tarttuu vielä imuriin ja hoitaa lasten ohella kotityöt. Mutta yleensä olen sen verran poikki, että töiden jälkeen tulee hoidettua vain pakolliset hommat, kuten ruoanlaitot ja tiskit, ja pyykkienviikkaus jää odottelemaan listan loppuun. Viikon aikana puhtaita pyykkejä alkaakin kertymään nimenomaan tänne vierashuoneen sängylle, josta ne sitten viikkailen vapaapäivinä paikoilleen.

Toisinaan haaveilen erillisestä kodinhoitotilasta, mutta koska talon neliöt eivät siihen nyt anna periksi niin meneehän tämä näinkin. Vaikka kuvissa ei nyt kasoja näykään niin voin kertoa, että tätä näpytellessä selän takana odottaa tämän päivän savotta.

Ja vielä lopuksi pieni etsintäkuulutus! Kuvissa näkyvään pyykkikoriin on viikattu jo aikoinaan esikoisen vauvanvaatteet, joten nyt kuuden vuoden jälkeen korit (minulla on näitä kaksi) ovat alkaneet hajoamaan. Jos jonkun silmään on viimeaikoina osunut tämän näköisen kori niin kuulisin mielelläni vinkit mistä saisin ehjät korit näiden tilalle! Korit ovat olleet sopivan kevyet ja ilmavat, ja kesäisin näitä on kiva kannella ulos pyykkinaruille asti.

Näin naistenpäivänä tämä kuulosti nyt kovin perinteiseltä postausaiheelta, mutta  tämäkin on yksi monista kodinaskareista. Ja minulta pyykkihuolto käy huomattavasti tehokkaammin kuin esim. puiden pilkkominen joka meille omakotitalossa asujille on myös välttämätön homma. 

Minä lähden nyt pyykkisavotan kimppuun,

ja toivottelen kivaa perjantaipäivää itse kullekin (koti)työnsankarille!