Joulupuu

Jatketaan vielä joulujutuilla.

Kolmena vuotena meillä on ollut joulukuusi ja kaikki ne kuuset olemme napanneet omasta pihasta. Tämän vuotinen ehdokas katsottiin valmiiksi jo kesällä. On hauska miten joka vuosi kuuset ovat olleet malliltaan kovin erilaisia. Tänä vuonna on vuorossa tuuhea ja leveä sekä aiempiin kuusiin verrattuna ehdottomasti suurin.
Aatonaattona mies nosti joulukuusen sisään ja lähti töihin. Minä jäin saha kädessä ihmettelemään, että mihinköhän nurkkaan tämän vuotinen yksilö saataisiin mahtumaan vai pitääköhän oksia ruveta karsimaan. Pienen huonekaluvalssin päätteeksi päädyin lopulta siirtämään kirjahyllyä, jotta sain kuuselle oman paikan.

Lapsilla riitti koristeltavaa, ja lähes kaikki joulukoristeet tähän halkaisijaltaan pari metriseen kuusen saatiin uppoamaan.

Kissa on antanut joulukoristeiden olla rauhassa, toisin kun taas pikkuveli. Kuusi on metrin korkeudelta tyhjennetty ja täytetty jo lukemattomia kertoja. Hupina tuntuu olevan myös oksien kantokyvyn testaus; palloja ripustetaan yhdelle oksalle peräjälkeen, kunnes rämähtävät kaikki lattialle. Muutamat lasipallot olenkin ripustanut turvaan yläoksille.

Iltaisin sammutan olohuoneesta muut valot ja annan joulukuusen valojen loistaa.