Tai oikeastaan olemme Hugo-herran kanssa palanneet rutiiniin joka oli jo ennen lapsia.
Aamut menevät aina samalla kaavalla.
Herättyäni Hugo hipsii jo suihkunpuolelle odottelemaan. Ensimmäisten pisaroiden putoillessa kissa pyydystää niitä innokkaana tassuillaan, mutta turkin kastuessa liikaa siirtyy kuivattelemaan kylpyhuoneen matolle.
Jostain syystä tämä suihkukaveri on aina vain minun seurana, ei koskaan miehen. Ja kyllä minustakin aikaiset aamut tuntuvat mukavammilta kun on karvainen kaveri pyörimässä jaloissa.
Hugo on ollut monessa mukana, ja tästä kissasta löytyy tarinoita vaikka kuinka.
Kotona mukautuu muiden menoihin ja meteliin, mutta pihassa on valtias. Tämä yli seitsemän kiloinen kolli on antanut muutamalle supikoirallekin lähtöpassit tiluksiltaan.
Hugo on ilostuttanut meidän arkea jo monta vuotta ja toivottavasti saamme nauttia sen rauhoittavasta olemuksesta vielä pitkään ♡
Lähetä kommentti