29.9.2018

Tupakeittiö *ennen ja jälkeen*

Tänään päästään "ennen ja jälkeen" juttusarjassa tuvan kimppuun. 


Tarkoituksena ei ole arvostella kenenkään sisustusvalintoja, mutta voin kuitenkin todeta, että meiltä vaadittiin jonkin verran mielikuvitusta, että nähtiin silloin ostohetkellä millaiseen lopputulokseen me voisimme täällä päästä. Ja nyt pidemmittä puheitta tässä "ennen ja jälkeen kuvat"...

  
Eli tuosta lähdettiin tupakeittiön kanssa liikkeelle. Lähtötilannekuva on otettu ennen meidän muuttoa, joten irtokalusteet oli tietysti viety pois, mutta muuten kuvasta on nähtävissä materiaalit ja tuo ahdas pohjaratkaisu, pimeydestä nyt puhumattakaan. 


Kaikki pintamateriaalit vaihdettiin. Lattian laminaatti vaihtui puulattiaan, kaapit vaihdettiin valkoisiin, kaakelit vaihdettiin ja pinnat maalattiin. Suuren muutoksen teki myös katon maalaaminen, joka tuntui nostavan huonekorkeutta vähintään metrillä. Kattoparrut haluttiin jättää puunvärille, mutta ensin niistä piti hioa pois epätasainen petsikäsittely. Alta paljastui onneksi kauniisti patinoitunut satavuotias puu. 
Yläkaappien vähentäminen lisäsi kovasti kaivattua valoisuutta ja turha väliovi poistettiin tuvan ja portaikon välistä. Saareke tehtiin uudestaan pienempänä ja käännettiin hieman vinoon, jotta kulkuväylä portaikkoon pysyisi esteettömänä.


Tästä kuvaparista näkee miten jääkaapin paikan siirtäminen mahdollisti tietysti pidemmän työtason sekä vierekkäisen kaappirivin, mutta vaikutti myös merkittävästi valon kulkuun keittiössä. Tupa on pohjoiseenpäin joten kaiken sisääntulevan valon olisi hyvä päästä kulkemaan esteettä, ja nyt tuo möhkäle ei enää blokkaa valoa työtasoille.
Tupakeittiö on sen verran iso tila, että vaikka jääkaappi ja pakastin ovat nykyään erilliset, mahtuvat ne edelleen nurkkaan hyvin ja rinnalle on saatu mahtumaan vielä ruokakomerokin. Huomasitteko muuten jo jääkaappien ovimateriaalin, niistä tulossa DIY juttu myöhemmin.


Tupakeittiö on talon vanhimmassa osassa, joka on 1800- luvun lopun hirsirunkoa. Muuttaessamme kaikki hirsiseinät oli levytetty piiloon, joten remontissa pyrimme mahdollisuuksien mukaan ottamaan hirsiä näkyviin. Keittiössä hirsiseinä pääsi paraati paikalle ruokapöydän taakse, jossa se ilahduttaa minua kyllä päivittäin. 
Näissä kuvissa näkyy myös miten suuri vaikutus tuli viihtyisyyteen ja taas siihen valoisuuteen, kun ulko-oven paikka siirrettiin tuosta tuvan ja eteisen välistä alkuperäiselle paikalleen eteiseen.


Ainut asia mikä tuvassa jäi paikoilleen oli edeltävän omistajan toimesta muurautettu pieni leivinuuni. Tämänkin ympäriltä on kaikki pinnat uusittu, ja vaikka en itse ensisijassa valitsisi vuolukiveä, saatiin tuo sulautumaan miehen isän muuraaman uunikompleksin kanssa aika kivasti yhteen. 


Ja meidän virallisesta tarkastajasta pitää vielä mainita. Olen lukenut etteivät kissat yleensä pidä tavaroiden siirtelystä ja voivat ihan tosissaan masentua jos kotona rymsteerataan oikein kunnolla. Meidän Hugo taas on aina tykännyt olla remontissa mukana ja käynyt vielä päivän päätteeksi tarkastamassa lopputuloksen. Useimmiten loppulausunto on ollut hyväksyvä ja paikat on kissan toimesta otettu nopeasti käyttöön. Joten voitte kuvitella ärsytyksen tason, kun eräänä päivänä hänen nukkumapaikalleen oli nostettu uuni. Tuona iltana loppulausunto oli yllättäen hylätty isolla kissantassunjäljellä.  


Seuraavassa "ennen ja jälkeen" osiossa siirrytään sitten nurkan takaa kurkistelevaan olohuoneeseen.

Kirpeää pakkasaamua!



22.9.2018

Syksyä pihalla

Mietin näille kuville otsikkoa ja ensimmäisenä mieleen nousi "syksyn tunnelmaa". Viime viikolla oltiin tuvan tunnelmissa joten otsikoksi päätyi kuitenkin kakkosvaihtoehto.


Aika monille postauksilleni olisi otsikoksi voinut laittaa "tunnelmaa". Ja sehän tämän blogin tarkoitus on ollut, auttaa itseäni näkemään se tunnelma mikä tässä paikassa viehätti ostohetkellä. Kun vuosien vieriessä meinasin sen johonkin elämän ja remontin keskelle kadottaa.


Tämä(kin) kesä vierähti talon remontin parissa ja piha on saanut olla oman onnensa varassa. Kulkuväylillä ja talon ympärillä on yritetty pitää kasvusto matalana, mutta muualla on koiranputket sun muut saaneet kasvaa täyteen mittaansa. Joka puolella on kuitenkin ollut hurjan vihreää ja vehreää, vaikkakin omaan makuun turhan villiä ja viidakkomaista tunnelmaa.


Ensi vuosi tulee olemaan ensimmäinen jolloin voidaan pistää kaikki paukut pihalle ja vieläpä koko kasvukaudeksi. Työtä on kyllä ihan hurjan paljon tiedossa, mutta tiedän että pihasta tulee lopulta aivan mahtava. Niinhän talonkin kanssa lopulta kävi, että tunnelmat saatiin kohdilleen. Se vei vain enemmän vuosia kuin aluksi luulin, kaikkiaan kahdeksan vuotta. Nähtäväksi jää kuinka kauan pihan kanssa vierähtää. Mutta onneksi on blogi niin en ainakaan pääse hukkaamaan näitä jo olemassa olevia tunnelmia.


Me lähdemme nyt tuulen tuiverrukseen raivaamaan tuota rapistuvaa vihreyttä. Ja ensi kerralla sitten tulossa se tuvan "ennen ja jälkeen" juttu, jonka jo viimeksi lupasin!


16.9.2018

Tunnelmallinen tupa

Tänään kuvapainotteinen postaus iltahämärästä.



Tämä tuvan muurinurkka nousee ihan eritavalla esille kun iltasella sytyttää muutaman kynttilän.




Edelleen pidän hurjasti tuosta kalkkimaalin sävystä jonka onnistuin näille tuvan seinille sekoittamaan. Ja siitä kuinka kalkkimaali tuo elävyyttää tuohon puulieden takaisen muuriseinän pintaan.


Tänään kuvat saivat rinnalleen vain muutamat lauseet, mutta ensi kerralla sitten enemmän kun kurkataan tuvan "ennen ja jälkeen" kuvia. 

Tunnelmallista iltaa!


8.9.2018

*LÖYDÖT* Lukunurkassa

Tänään kuvia yläkerrasta, joka on aika harvakseltaan näkynyt täällä blogissa.


Heinäkuussa kunnostimme yläkertaan vievän portaikon, jolloin portaiden yläpäähän muodostui pieni lukunurkkaus. Lukunurkkaus on lasten ja meidän makuuhuoneen välissä ja tässä on kiva istuskella lehden kanssa, kun samalla seurailee lasten leikkejä.


Lukunurkkaan päätyneet tavarat ovat kulkeutuneet muualta kodista, mutta nojatuoli on hankittu varta vasten tähän nurkkaan. Torissa tuli 100€:lla vastaan tämä todella hyvässä ja ryhdikkäässä kunnossa oleva yksilö. Vaalea medaljonki kuosinen kangas on juuri omaan makuuni sopiva ja plussaa on, että päälliset on irroitettavat ja pestävät.


Sivupöydäksi pääsi vanha, myös Torista aikoinaan löytynyt, Boknäsin kiinakaappi. Mutta ennen kuin kaappi nostettiin paikoilleen maalasin sen tummansinisen värin ja perhoskoristeet piiloon Uulan harmaalla maalilla.



Muita tämän kesän löytöjä ovat vielä lasimaljakko ja öljyväritaulu. Molemmat ovat kirppikseltä ja näihin tuli tuhlattua hurjat 30€. Taulun kehyksiin oli joku muu jo ehtinyt sopivasti sipaista harmaata maalia, joten säästyin itse vaivalta.
Jalkalamppu onkin sitten vanha ikealainen joka on jo useamman kerran ollut vaarassa saada lähtöpassit. Annoin sille vielä mahdollisuuden ja maalasin metallijalan harmaalla kalkkimaalilla. Ja sopiihan tuo nyt aika kivasti tuohon nojatuolin viereen, joten taas kerran lamppu sai jatkoaikaa.



Miehellä on tänään lasten nukutusvuoro, joten taidan itse siirtyä sohvalle elokuvan pariin!
Mukavaa lauantai-iltaa!


2.9.2018

Eteinen *ennen ja jälkeen*

Nyt käynnistyy *ennen ja jälkeen* juttusarja, joka on luonnollista aloittaa meidän eteisestä.



Olen jo aiemmin kertonut eteisen remontista, jonka jälkeen tila on täydentynyt vielä sisustus- ja säilytysratkaisuilla.
Tuolta "Entinen kuisti, nykyinen eteinen" postauksesta voitte käydä lukemassa hieman tarkemmin miten remontoimme tämän tilan, mutta tiivistettynä muutimme pimeän kuistin valoisaksi eteiseksi paneloimalla tummat laudat piiloon, avaamalla vanhan ikkuna-aukon joelle päin, poistimme tilasta vintille vievät portaat ja siirsimme ulko-oven paikan kuistin ja tuvan välistä (tuo kohta näkyy ylemmässä kuvassa) takaisin vanhalle paikalleen kuistin sisääntuloon. Huonokuntoinen lattia vaihdettiin ja maalattiin, ja hirsiseinä sai pintaansa kalkkimaalin.


Remontin jälkeen jäljelle jäi säilytysratkaisujen etsiminen ja rakentaminen.
Alunperin mietimme vanhaa kaappia pitkien takkien säilytystä varten. Kaappi löydettiin, mutta aikamme sitä katseltua eteisessä sai se siirtyä yläkerran makuuhuoneeseen, jonne se käykin paljon paremmin. Kaappi nimittäin tuntui liian ahtaalle tässä tilassa ja halusin jonkin kevyemmän ja ilmavamman ratkaisun. Lopulta sain idean vanhan omenapuun katkenneesta oksasta, josta taiteiltiin henkarisäilytystä varten näppärä tanko.


Ulko-oven viereen jäi sopivasti tilaa pienelle hyllylle, johon saatiin sopimaan pojille oma nurkkaus. Takit, lakit, ja kengät odottavat tässä aamuisin tarhaan lähtijöitä.



Eteisen toiselle seinustalle rakennettiin säilytyspenkki kierrätysroskia, kuten papereita ym. varten, ja penkin viereen tuli kenkähyllyt. Kun rakentaa kalusteet itse alusta lähtien on siinä se etu, että kaiken voi mitoittaa omien tarpeiden mukaan. Siksi kenkähyllyjen välitykset yritettiin miettiä niin, että matalille sekä pitkävartisille kengille olisi riittävästi tilaa eikä toisaalta turhaa hukkatilaakaan jäisi.
Kenkähyllyjen päälle muodostui myös luonnollisesti laskutaso, johon pikkutavarat saa kivasti laskettua kotiin tullessa.



Aiemmin haaveilin eteiseen maalattua ruutulattiaa, mutta ajan kanssa tulin toisiin ajatuksiin. Haluan pitää eteisessä iso mattoa sisäänkulkeutuvan hiekan ja kivien takia, joten ruutulattia olisi suurimmaksi osaksi joutunut piiloon. Kaipasin lattiaan kuitenkin jotain koristeellisuutta, joka onnistui kuviolaatoilla. Laatat ovat irrallisina lattian päällä ja minusta niistä muodostuu kuin pienet matot.


Ja tässä pari kuvaa lähtötilanteesta...



Aika hurja muutos - eikös?