Vaikka remonttia olemme näinä vuosina tehneet paljonkin on tahti ollut leppoisa. Varsinkin pihaa olemme tehneet rauhassa ja toisinaan (aika useinkin) ollaan vain istuttu mättäälle ihmettelemään. Viime vuosina on mielessä käynyt miksemme tehneet tiiviimmällä tahdilla ennen lapsia, mutta toisaalta monet kahden hengen taloudessa tehdyt ratkaisut olisivat saattaneet olla toimimattomia nyt neljän hengen taloudessa.

Meille on muodostunut tavaksi tehdä hommia siellä missä sillä hetkellä innostaa. Tällä tyylillä hommat ainakin etenevät, mutta toisaalta moni paikka jää keskeneräiseksi. Tässä ikuisuus projektissa on kuitenkin tärkeää, että mielekkyys säilyy ja kivaa tekemistä löytyy.


Tontti on jo ennen meitä ollut pitkään luonnontilassa, ja sammalmättäät ovat saaneet kasvaa rauhassa. Muistan kuinka aikoinaan mökillä vaarini kielsi rapsuttelemasta sammaleita, ja nyt huomaan toitottavani samaa omille lapsille. Mutta tällä kertaa tilanne olikin toinen ja sammalta sai repiä ihan luvan kanssa.
Rupesimme pojan kanssa nimittäin rapsuttelemaan isoa kumparetta, ja kuten arvelinkin alta alkoi paljastumaan kalliota. Oli hauskaa puuhaa, ja kalliota saatiin vauhdilla näkyviin, kun jyrkästä reunasta sammal rullautui irti isoina mattoina. Kallion päällä vauhti loppui, koska kymmenisen senttiä paksu märkä sammalmatto oli sen verran painavaa, että avuksi tarvitaan lapio- ja miesvoimaa. Jatketaan tätä projektia taas kun sille päälle satutaan!
Mielessäni jo kuitenkin nään kuinka hieno rinteestä joskus tulee, kun oleskelupaikkoja ja istutuksia reunustaa harmaat kalliot.

Viimeviikkoisille poikien syntymäpäiville etsiskelin uusia koristeita, kun Ikeassa törmäsin isoihin haitaripalloihin. Muistin, että kotona varastossa odottaisi pienemmät eriväriset, jotka varmasti sopisivat kavereiksi.
Alunperin oli ajatuksena ripustaa pallot tuvan lampun ympärille rykelmäksi, mutta pieniä palloja ei ollut tähän riittävästi. Piti keksiä jokin muu tapa. Kokeilin pitkittäin ja lampun kanssa menivätkin aika kivasti jonoon.


Tuvassa kun riittää kokoa ja jyhkeät parrut kestävät seuranaan isompaakin koristetta niin ensi kerralla voisi vielä lisätä muutaman pallon. Ja saattaa olla, että ensi vuonna tulee jo vaatimuksia lisätä muutama Batmankin lentelemään langalle.

Pikku nappisilmät, kaksi- ja neljävuotiaat pojanviikarimme.
Syntymäpäivät juhlittiin perjantaina, kakkua syötiin kaksin käsin ja pojat riehuivat serkusten kanssa onnensa kukkuloilla.

Pari viikkoa flunssaa ja kadonnutta ääntä parannellessa tuntuu, että tuo kuppi on liimautunut käteen kun kuumaa juomaa on tullut hörpittyä litra tolkulla.


Kevätmessut jouduin flunssan takia jättämään väliin, mutta mies teki täsmäiskun ja kävi tilaamaassa messutarjouksella rekallisen multaa. Kuorma on tulossa lähiviikkoina, joten nurmikon kylvöpuuhiin päästään kunhan istutuskelit saapuvat.


Messutuliaisena sain mieheltä sylillisen papukaijatulppaaneja.
Jos oikein muistan niin syksyllä tuli tämän lajikkeen sipuleita tökittyä maahan, mutta muuten tätä upeaa lajiketta ei meillä vielä kotona ole ollutkaan. Tulppaanit kun tulee monesti napattua kauppareissulla mukaan ja ruokakaupoissa lajikevalikoima on kovin suppea.

Ihastuin kovasti näihin ryppyisiin ja raidallisiin terälehtiin, ja kukan ilme muuttui päivittäin mitä enemmän aukaisi terälehtiään. Mieskin kehuskeli valinnallaan. Saa tuoda siis toistekin!


StyleRoomissa halusivat tehdä Hiirkoskesta jutun, ja tällä kertaa piti sitten rouvankin siirtyä kameran toiselle puolelle. Joten hei vaan lukijoille täällä blogin puolellakin! Teitä onkin ilmestynyt tasaiseen tahtiin, ja mukavaa kun olette löytäneet Hiirkoskelle!

Viikossa varret venyivät yli reunuksen, ja nupuista aukesi suloisen siniset kukat.


Kevään viikot ovat olleet kovin kiireisiä. Lasten syntymäpäivät ajoittuvat näin kevääseen, ja tulevat juhlat tuovat joka vuosi piristystä remonttiin. Paikkoja laitellaan kuntoon minkä ehditään, ja juhlien suunnittelutkin pitäisi saada jo pikkuhiljaa alkuun.


Pihalta sulava lumi on alkanut paljastamaan tämän kevään ja kesän isoimmat projektit. Pihan raivaaminen ja siistiminen on tämän vuoden suunnitelmissa ehdoton ykkönen. Työtä villiintyneessä pihassa riittää vuosiksi eteenpäin, mutta tänä vuonna yritetään taltuttaa talon lähistö. Loppukesästä haaveissa olisi astella terassilta paljain varpain pehmeälle nurmelle. Kevätmessutkin olisivat loppuviikosta, jos miehen kanssa vaikka piipahdettaisiin hakemassa vähän lisää ideoita.