Punainen tapetti, tummanruskea laminaatti ja paneloitu katto.
Revimme muovimateriaalit, kipsilevyt ja lasikuituvillat pois, ja tilalle vaihdoimme puuta, huokolevyä ja ekovillaa. Lopputuloksena vaalea tapetti, puulattia ja lautakatto.


Alempaa remonttikuvaa katsellessa kaipailen noita hirsiä, jotka jouduimme jättämään piiloon.
Pikkuhuone on vanhan hirsikehikon ulkopuolella, joten hirttä olisi ollut mahdollista saada esille vain yhdelle seinälle. Tällä seinällä oli kuitenkin jo oviaukko ja sähkökaappi piuhoineen, jotka olisivat tarvinneet jotain koteloa ympärilleen. Seinästä olisi tullut aikamoinen tilkkutäkki koteloineen, joten lopulta paras ratkaisu oli tapetoida koko huone.

Vastaavia tilanteita on tullut vastaan muissakin huoneissa. Seinälle mihin olisi ollut järkevä hirttä jättää näkyviin ei se syystä tai toisesta ole onnistunutkaan. Esimerkiksi olohuoneen päätyseinä olisi ollut oiva hirsiseinänä, mutta purkaessa seinältä löytyikin vanha ulko-oven paikka. Tai tuvan ja olohuoneen välinen seinä olisi ollut myös hyvä vaihtoehto, mutta hirret puuttuivatkin puolikkaalta seinältä.


Sen olemme matkan varrella oppineet, että vanhaa taloa remontoidessa suunnitelmat elävät jatkuvasti. Monesti purkaessa paljastuu jotain hyvää tai huonoa, joka pistää suunnan taas uusiksi. Nykyään uuden huoneen kimppuun lähdetäänkin pelkällä hahmotelmalla, ja lopulliset suunnitelmat tehdään vasta purkutöiden jälkeen.

Eli meidän työ- ja vierashuone.

Ennen remonttia huone oli alakerran viimeisin huone, peräkamari. Kulku huoneeseen kävi tuvan ja portaikon kautta, ja käyttöä huoneelle ei ollut kuin vierasmajoituksessa.
Remontissa avasimme olohuoneesta uuden kulun, ja nykyään pikkuhuone on päivittäisessä käytössä olohuoneen jatkeena. Pikkuhuone nimitys on jäänyt käyttöön vaikka huone ei enää pikkukopilta tunnukaan.
Tällaisessa puulämmitteisessä talossa lämmön kiertäminen on erityisen tärkeää, ja uuden oviaukon ansiosta lämpö leviää nykyään tasaisemmin koko alakertaan. Kaikin puolin uusi oviaukko oli onnistunut ratkaisu. Ja jos pikkutyypeiltä kysytään, niin parasta on kun alakerrassa pääsee juoksemaan ympyrää.


Tähän huoneeseen on tullut hankittua varta vasten vain kirjoituspöytä. Kaikki muut tavarat ja huonekalut ovat olleet meillä valmiina ja löytäneet paikkansa pikku hiljaa. 
Sänkynä on tällä hetkellä kaksi runkopatjaa päällekkäin, jotka siirtyvät pojille yläkertaan kunhan lastenhuoneen remontti siihen pisteeseen etenee. Nykyisen korkean sängyn tilalle onkin jo ajatuksissa jotain ihanaa vanhaa.


Kirjoituspöytä on elämää nähnyt ja vähän vinkura. Nitisee ja natisee kirjoitellessa, mutta on silti aika sympaattinen, vai mitä?

Viikonlopun kunniaksi aamupalapöytään piti saada jotain herkkua.
Jääkaapin aineksista pyöräytin makeat skonssit, joihin puolukat toivat kivaa kirpakkuutta.