31.12.2017

Tapaninpäivän kattaus ja uuden vuoden toivotus

Tänä vuonna Hiirkoskelle joulun tunnelman toi muutamat joulukoristeet, punainen väri ja erilaiset valot ja kynttilät sinne tänne ripoteltuina. Sekä tietysti unohtamatta joulukuusta.



Tämä oli ensimmäinen vuosi kun kestitsimme jouluna sukulaisia. Meistä on miehen kanssa mukava tehdä ruokaa isommallekin väelle, joten tapaninpäivänä pistettiin pöytä koreaksi ja syötiin porukalla mahat täyteen joulun herkuista. Ja lopuksi vielä herkuteltiin unelman kevyellä pavlovalla.



Pidän "eripari" kattauksesta, joten kattaus syntyi hetkessä kaapin täytteistä. Nostin pöytään vanhan tavaran liikkeestä ostetun astiaston sekä erilaisia laseja.
Mies lähti hakemaan vieraita ja pyysin samalla tuomaan punaisen tai valkoisen kukan pöytään. Tullessaan mies toi puna-valkean kukka-asetelman, joka olikin taas kerran nappi valinta mieheltä.
Punaiset servetit odottelivat valmiina kaapissa, jossa pidän aina servetti valikoimaa erilaisten tilaisuuksien varalle. Tänä vuonna mentiin siis paperiserveteillä, ja laitetaan toisen kerran sitten kankaiset.



Vuosi 2017 alkaa kääntymään loppusuoralle, joten haluan toivottaa teille kaikille upeaa vuotta 2018! 

Olkaamme rohkeita, kärsivällisiä ja tyytyväisiä jo olevaan, mutta uskaltakaamme myös tavoitella sitä mikä saa sydämemme hyrräämään! 
Näin minä aion ainakin tehdä! 
☆☆☆ Tavataan taas ensi vuonna! ☆☆☆ 


~ Christina ~


27.12.2017

Joulun tunnelmia

Niin kuin viimeksi jo kirjoittelin kiireisestä joulukuun alusta, niin ei kuun loppupuolikaan tehnyt tähän poikkeusta. 


Joulua edeltävä viikonloppu meni maalailuhommissa ja alakerran tavarat saatiin takaisin paikoilleen vasta pari päivää ennen aattoa. Pahin remonttikaaos siirrettiin samalla sujuvasti yläkertaan ;) ja kuusi kannettiin sisään. 
Moni pakkaa joulun jo pyhien jälkeen pakettiin, mutta koska joulun tunnelma saatiin paikoilleen vasta aatoksi niin meillä saa kuusi ja koristeet olla paikoillaan loppiaiseen asti.   

Tuskin olen ainut jolle joulun tunnelman tuo nimenomaan kuusi. Meillä se haetaan joka vuosi omasta pihasta, joten kuusi on myös joka vuosi erilainen. Tämän vuoden yksilön nappasin saunan takaa,  ja aatonaattona ripusteltiin siihen koristeet yhdessä poikien kanssa.


Aattoaamuna kuusen alla odotti pukin tuomat paketit. Pikkutonttujen pörrätessä malttamattomina ympärillä ehdin nappaamaan muutaman kuvan ennenkuin paketit oli revitty auki. 
Paketeista paljastui isoveljen kovasti toivoma radio-ohjattava auto, mutta pikkuveljen oli tyytyminen pikku lasten versioon radio-ohjattavasta autosta. Jouluviikolla tämä 2-vuotias nimittäin alkoi esittämään toiveita Mario Bros peleistä ja pikkiriiikkisistä silmälaseista(?!). Pikkuherran silmät ovat ihan kunnossa joten tällainen toive pääsi yllättämään ;) 
Toiveista toteutui 1/2 kun mummilan paketeista löytyi onneksi Mario Bros yöpaita. Mutta kun silmälasit jäivät puuttumaan muisti pikkuherra kyllä mainita asiasta, ja lopuksi tyytyi sovittelemaan nuken pieniä silmälaseja. 


Minulla jatkuu loma vielä tämän viikon ja suunnitelmissa on hyökätä yläkerran remontin kimppuun. Ensimmäisenä listalla on vintin lattian maalaus, ja koko vintin sisältö odottaakin tällä hetkellä poikien huoneessa tämän homman valmistumista. Ja laatikoiden sisältö täytyy myös konmarittaa ennenkuin ne voi taas kantaa takaisin.


Eli  tämän lomaviikon hommat onkin jo hyvin tiedossa!


11.12.2017

Hyasintin tuoksussa

Kello ehti jo puolille öin. Nukkumassa pitäisi jo olla ja tarhareputkin on vielä pakkaamatta, joten tänään(kin) vain muutama sananen kuvien kaveriksi.


Joulukuun päivät ja varsinkin viikonloput ovat juosseet vauhdilla.
Tänä viikonloppuna yläkerran remontti otti askeleen eteenpäin ja vintillä on remontti nyt viittä vaille valmis. Seuraavaksi yläkerrassa onkin sitten tiedossa vintin siivous- ja järjestelypuuhia, vaikka sopivasti joululomalle ;)

Alakerrassa on myös alkanut paikat selkiytymään, ja vielä on pari viikkoa aikaa saada joulun tunnelma kohdilleen!



Nyt toivottelen näillä hyasintin tuoksuisilla kuvilla hyvää alkavaa viikkoa!


6.12.2017

Itsenäisyyspäivänä

Tänään taivaskin pukeutui hetkeksi sini-valkoiseen.


Ja yön aikana olivat oksat saaneet ylleen hennon lumipeitteen.


Yli Suomen sotien on tämä talomme tässä seissyt. Sitä emme tiedä miten 100-vuotta sitten on mylläriperhe ottanut vastaan itsenäisyyden, mutta 100-vuotta myöhemmin, samojen seinien sisällä, me onnekkaat juhlistimme sitä perheen kesken pihasaunan lämmityksellä sekä Linnan juhlien parissa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!


1.12.2017

Kasvistosta herkät taulut

Tänään kokeilin kesän alussa ostamani kasviston sivuja kehyksiin. Ja voi että tauluista tuli juuri niin ihania kuin ajattelinkin! 

Nämä kuvat otin lastenhuoneessa, mutta taulut ovat tulossa olohuoneeseen ja tarkoitus olisi kehystää vielä pari kasvia kunhan käyn ostamassa kehyksiä lisää. 


Kasviston, tai oikeastaan kaksi kasvistoa, ostin kesän alussa ja mielessä oli nimenomaan ajatus tehdä kasveista tauluja. Kaupat tein hieman riskillä, koska ilmoituksen kuvissa ei ollut nähtävissä kuin yhden kasvin kuva. Paketti saapui oikein huolella paketoituna ja myyjä oli vielä erikseen postista varmistanut miten nämä herkät sivut saataisiin ehjänä perille. Taas oli ihan parasta kaupankäyntiä!


Kasvistot ovat vuodelta 1966 ja kasvit on kerätty Somerolla Längsjön kartanon mailta. Google osasi kertoa, että 1900-luvun alussa kartanossa toimi puutarhakoulu ja on hyvinkin mahdollista, että jotkin näistä kasveista ovat olleet puutarhuriopiskelijoiden istuttamia. 
Molemmat kasvistot on kerännyt Väinö Riikonen ja tuskin hän tuolloin osasi ajatella, että joku puolivuosisataa myöhemmin vielä kehystäisi kasvit ja ripustaisi ne seinälleen.


Kasvit on selvästi kerätty ja aseteltu huolella, liekö ollut tuolloin koulutehtävä, ja näitä on ilo katsella edelleen. Monet kasvit ovat säilyttäneet värinsäkin hienosti. 


Tulee olemaan vaikea valinta mitkä kaksi näistä vielä kehystän!

24.11.2017

Kranssi puolukanvarvuista

Myönnettävä se on, että ovat nämä marraskuun harmaat päivät olleet väsyttäviä. Itseään pitää patistella vähintään kaksinverroin kovemmin, jotta saa tartuttua kotihommiin ja sun muihin vietäviin välttämättömyyksiin. Onko teillä ollut samaa vikaa?

Pari viikonloppua peräkkäin meillä tehtiin listoitushommia katonrajassa ja nyt pitäisi patistella itsensä paklailemaan ruuvin reiät listoista piiloon ja sutaisemaan vielä viimeinen maalikerros. 
Listoista kerron toiste enemmän, tultiin nimittäin miehen kanssa valinneeksi sellainen malli jota ei pelkän naulapyssyn kanssa saatu paikoilleen vaan käytössä oli huomattavasti järeämmät vehkeet sorkkaraudasta lähtien.

Instagramissa olen ihastellut muiden ihanan jouluisia kuvia, mutta meidän kotona ei vielä ole joulusta tietoa. Nyt on tarkalleen kuukausi aikaa pistää paikat järkevään kuntoon jotta päästään kantamaan kuusi sisään.

Koska paperitähdet odottavat vielä ripustamistaan niin tänään kuvia kranssista jonka tein ulko-oveen. Meidän pihalta löytyy tämän tyyppisiin askarteluihin vaikka mitä materiaalia ja hehtaarin tontilta näitä voi myös surutta kerätä. Tähän kranssiin keräsin puolukanvarpuja, japaninvaahteran pudottamia lehtiä ja koivunoksia.


Märistä koivunoksista pyöräytin tukevan kehikon johon kiinnitin rautalangan kanssa tiuhaan puolukanvarpuja. Japaninvaahteran lehtiä ei tarvinnut sen kummemmin kiinnittää vaan pysyivät hyvin varpujen väliin tökkimällä. Varpuihin oli jäänyt kiinni muutamia marjoja jotka ovat kranssissa kuin pieniä punaisia helmiä.


Tuulisten päivien takia pitkitin kranssin ripustamista ja säilytin sitä muutaman päivän sisällä. Ja lehdethän rupesivat tietysti kuivumaan ja käpristymään. Sinänsä harmi, mutta ehkä lehdet pysyvät näin ryppyisinä vielä paremmin paikoillaan. 

Muistutuksena itsellekin, että kun käyttää luonnonmateriaaleja tämän tyyppisissä askarteluissa niin kannattaa ne käyttää heti tai säilyttää ulkona jotteivat pääse kuivumaan, ja näin ne ovat helpommin käsiteltäviäkin. Ja valmis tuotos säilyy parhaiten kosteassa ulkoilmassa, tietysti.


No nyt patistan itseni tiskikoneen tyhjennykseen ja sen jälkeen katonrajaan paklailemaan! 


17.11.2017

Syksyinen sisäänkäynti

Viime viikonloppuna sain istutettua syksyn callunat. Taisin olla ihan mattimyöhäisenä liikenteessä nimittäin puutarhamyymälässä oli jäljellä enää muutamia callunoita ja kärryyn valikoituikin aika kirjava värivalikoima. 


Kaupassa arvioin, että tuohon jalalliseen ruukkuun menisi viisi callunaa, joka olikin lopulta aivan liian vähän. Ihana mies kurvasi sitten kotimatkallaan hakemaan vielä muutaman lisää, niin sai rouva ruukkunsa täyteen. 
Ruukun reunoille hain vielä kuusenhavuja ja lopputuloksesta tuli ihanan värikäs!


Callunoiden seuraksi toin muutaman lyhdyn. Ulkolyhdyissä käytän mielelläni ledkynttilöitä niiden helppouden ja turvallisuuden takia. Ja kun näissä kynttilöissä on vielä niin näppärä ajastin, niin pimenevässä illassa pihaan kaartaessa kynttilät loimottavat jo kutsuvasti ovella ja viikonloppu voi alkaa!


Tunnelmallista perjantai-iltaa kynttilän valossa tai muuten vaan!


12.11.2017

Makuuhuoneen tapetti ja värivalintojen vaikeudesta

No nyt on kuulkaas edistystä tapahtunut remonttirintamalla. Nimittäin tänä viikonloppuna on alakerrassa nakuteltu paikoilleen kattolistoja! On ihan hurjaa miten paljon listat muuttavat huoneen ilmettä valmiimmaksi. Vaikka sisustus olisi kuinka kesken, niin listat piilottavat tapettien rajat ja muut epämääräisyydet ja tekevät huoneelle selkeät raamit.

Alakerran listoista ei kuitenkaan vielä tällä kertaa kuvia vaan meidän makuuhuoneen nurkasta.

Odotan niin innolla, että pääsisin sisustamaan makuuhuonetta. Mutta sitä ennen pitää saada valmiiksi vinttitilat joihin on kulku makuuhuoneesta. Välillä tämä remontointi kun on aikamoinen ketjureaktio. Kun yksi huone on remontin alla tarkoittaa se sitä, että yhden huoneen tavarat on varastoituna toiseen ja nyt meidän makuuhuone on juuri tässä tarkoituksessa. Arkkupakastin & kasa muovilaatikoita nimittäin rajoittaa hieman tuota sisustamista!


Makuuhuoneessa on Boråstapeter:n Magnolia tapetti, joka ostettiin aika pian muuton jälkeen. Muistan vieläkin kuvan Kotivinkissä mistä tuon tapetin löysin.
Kaunishan tuo tapetti on, mutta näin jälkikäteen ihmettelen miten tulin valinneeksi turkoosin tapetin. Useimmiten minua miellyttää pehmeät ja lämpimät värit, ja tuo turkoosi väri ei ole näistä kyllä kumpaakaan...


Olenkin miettinyt, että millainenkohan tulisi jos tapetin maalaisi oikein ohennetulla kalkkimaalilla? Kuvio saisi jäädä näkyviin, mutta pintaan haluaisin pienen utuisuuden niin, että kovin kontrasti pehmittyisi. Tapettia on onneksi vielä jemmassa joten saatanpa tätä joskus vielä kokeilla koepalaan.

Mutta piristäähän tuo turkoosi kivasti näitä pimeitä marraskuun päiviä!


Hyvää isänpäivää kaikille isille!


3.11.2017

Ruokakomero järjestyksessä

Taas yksi viikko vierähti ja ollaan jo perjantaissa! 
Päivät kulkee niin vauhdilla, joten tällä viikolla aloitin jouluun valmistautumisen - ensimmäiset lahjat on ostettu ja pihan tuijiin sytytetty valonauhat ☆

Sisällä joulutunnelman sijaan on kuitenkin kaamea remonttikaaos. Joka huoneeseen levittäytynyt remontti pitää saada kuriin joulukuuksi, koska haluan päästä nauttimaan glögilasillisesta joulukuusen valossa ilman silmiinpistäviä ryönäkasoja. Siksi viikonlopun suunnitelmissa onkin listojen maalausta ja paikkojen järjestelyä.


Keittiön ruokakomeron olen kuitenkin saanut järjestykseen. Tai ruokakomeron ulkopinnassa ei ole kesästä tapahtunut muutosta, mutta kaapin sisäpuolella on valmiimpaa. 

Ensisijaisesti ruokakomerolla haettiin lisätilaa meidän ahkerien leipojien kuiva-aineille, sekä haluttiin paikka mikrolle. Ja bonuksena toivottiin, että kissan nappulapussi saataisiin kaappiin piiloon. Ja näin hyvin tämä kaikki onnistui!


Keskelle mitoitettiin tila mikrolle ja muut hyllyn korkeudet mietittiin isoimpien jauhopussien ja purkkien mukaan. Kaikki hyllyt käsittelin maalin sijaan valkovahalla. Pähkäilin, että vaha varmasti kestäisi maalia paremmin tavaroiden edestakais siirtelyä. 

Kaapin pienemmille tavaroille halusin puulaatikot, jotta erikokoiset paketit ja löysät pussit pysyisivät hyvässä järjestyksessä. Kun jotain tarvitsee saa laatikon helposti nostettua pöydälle tutkittavaksi. Puulaatikot myös rauhoittavat kaapin sisältöä ja kauppakasseja on nykyään ihana purkaa, kun tavarat saa asetella kauniisiin laatikoihin. Minä vain niin nautin tällaisesta arjen estetiikasta!


Ylin hylly on ainakin minulle turhan korkealla päivittäisiä tavaroita varten, joten sinne järjestin paikan lääkkeille. Ylimmällä hyllyllä ne ovat hyvin lasten ulottumattomissa, kuten myös konetiskitabletit.


Ja arvasitteko jo missä se kissan jättimäinen nappulapussi on? No tuolla harmaan paperipussin sisällä alimmalla hyllyllä! Enää ei ole vaarana, että nappulapussi kaatuu ja leväyttää sisältönsä pitkin kaapin pohjaa. Ja kirjava nappulapussi on ihanasti piilossa tuon harmaan kaunokaisen sisällä. Arjen askareet sujuvat taas hieman kauniimmin!


Kaunista perjantai-iltaa!


27.10.2017

Paras päärynäsato ikinä

Ulkona on täysi talvi, mutta palataan hetkeksi syksyn satoon. Arvaatteko kuinka monta päärynää saatiin tänä vuonna?


No 16 pientä punertavaa päärynää! Aiempien vuosien sato on ollut laskettavissa yhden käden sormilla, joten onhan tuo huima edistys ;)
Päärynäpiirakasta haaveilin, mutta parin päivän pöydällä kypsyttelyn jälkeen oli kippo tyhjä ja päärynät kadonneet parempiin suihin. No jospa tuo puu olisi viimein kotiutunut paikoilleen ja saataisiin ensi vuonnakin maistella makeita päärynöitä ja vaikka pyöräyttää se piirakkakin.



Pojat hinkuvat lumiukon tekoon, ja onhan se mentävä ennen kuin tuo valkeus sulaa pois.


Viikonloppuja sinulle!


23.10.2017

Sunnuntai-illan aakkoset ja arvonnan voittaja

Blogin kanssa meni taas pikkutunneille. 
Mutta lupailemani arvonnan voittaja on arvottu ja onni suosi Tanjaa jota odottaa Mandin puodin lahjakortti!

Sunnuntai-illan päätteeksi naputtelin ensimmäisenä mieleen tulleet aakkoset:


A - isomman pojan ensimmäinen nimikirjain. Isoveli sai saman nimen kuin rakkaalla Vaarillani oli.

B - anaani. Luottoiltapalani on luonnonjogurttia, banaania ja erilaisia siemeniä. Näin on ollut jo vuosia, ja vatsa kiittää. Pienempi pojista rakastaa banaania ja söisi tertun päivässä jos vain saisi.

C - hristina. Nuorempana nimeni kirjoitusmuoto lähinnä ärsytti, koska nimeni kirjoitettiin jatkuvasti K:lla ja kahdella ii:llä. Edelleen joudun useimmiten tavaamaan nimeni, mutta nykyään kyllä pidän tuosta oikeasta kirjoitusmuodosta. Ja Porvoossa asioidessani nimi menee ilman tavaamista heti oikein, mutta kieleksi joudunkin sitten pyytämään på finska ;)


D - vitamiini. Ainut vitamiini jonka muistan ottaa lähes päivittäin, ja annostusta otan monin kerroin enemmän kuin tuo Suomen 10 mikrogramman suositus, varsinkin näin pimeään vuodenaikaan.

E - pikkuveljen ensimmäinen nimikirjain. Hänenkin nimi tuli isovanhemmaltani ja myöhemmin selvisi, että sama nimi löytyy myös mieheni suvusta.

F - itnesmurot. Toisinaan haluan iltapalajogurtin sekaan vielä jotain rapeaa ja nämä murot ovat olleet suosikit jo 15-vuotta. Vaikka näiden tilalle mielelläni vaihtaisin ->

G - ranolan. Olen kokeillut lukemattomat määrät erilaisia granoloita, mutta aina palaan edellisiin muroihin. Seuraavaksi on pakko kokeilla itse tehtyä granolaa!


H - aravointi = hyötyliikunta. Ison pihan omistajalle haravointi on syksyn parasta hyötyliikuntaa. Pojat ovat innokkaasti haravointitalkoissa mukana, vaikka tässäkin lajissa eri tekniikalla.  Isoveli haravoi sitkeästi isojakin kasoja ja kerää kaikki lehdet tarkasti kasan ympäriltä. Pienempi taas huitelee haravan kanssa vähän siellä ja täällä ja yleensä päätyy haravoimaan lehtiä muiden tekemästä kasasta - koska ei se tekemisen tarkoitus vaan hauskuus. Nämä luonne-erot näkyvät päivittäin monessa muussakin asiassa.

I - nstagram = inspiraatio. Instagramin "löysin" kesällä ja jäin kyllä koukkuun. Seuraan suurimmaksi osaksi sisustustilejä ja erityisesti puhuttelee vanhoihin taloihin keskittyvät tilit. Instagram on ihanan helppo inspiraationlähde ja pidän siitä, että sisustustileillä yleinen tunnelma ja kommentointi on niin positiivista. 

J - oulu. On ihana olla luomassa meidän kodin jouluperinteitä ja odotan innolla, että saan ruveta kaivelemaan joulutavaroita esille.


K - oti. Tämä on ensimmäinen paikka lapsuuden jälkeen joka on tuntunut kodilta. Aikuisena olen kotia yrittänyt muutamaan paikkaan rakentaa, mutta täältä se on vasta löytynyt. Tähän sopisi myös K - issa, joka on tärkeä osa meidän perhettä, ja joka lohdutti noina vuosina kun lapsia ei kuulunut.

L - apset. Elämäni tärkeimmät.

M - ies. Elämäni rakkaus ja ilman häntä ei olisi yllä mainittuja kohtia. Tänä syksynä on yhteistä matkaa takana 10 vuotta ♡


Tulipas aakkosista kovin koti, perhe, ruoka keskeiset, mutta kumma kyllä nämä tulivat näin viikonlopun jälkeen ensimmäisenä mieleen ;) 


Loput aakkoset myöhemmin ja hyvää viikonalkua sinulle!


18.10.2017

Poikien metkut ja muistutus arvonnasta

Tänään alkoi syysloma.

Isompi poika lähti pariksi päiväksi serkkupojan kanssa mummilaan, ja minä jäin pienemmän kanssa kotiin.
Tälle päivälle oli suunnitelmissa tehokas siivous ja muutama pieni remonttihommakin. Mutta suunnitelmaksi vain jäivät, nimittäin villakoirat ovat edelleen nurkissa ja muutkin hommat tekemättä.



Pojat ovat siinä iässä (tai loppuukohan tuo koskaan), että kun ollaan koko porukka kotona niin nahisteluja tulee vähän väliä. Kotipäivissä riittää menoa ja meteliä, ja toisinaan pojat käyvät vuoron perään eteisessä rauhoittumassa. Ja täytyy tunnustaa, että välillä on äidillekin hyväksi käydä vähän hengittelemässä ;)
Mikä siinä onkin, että erikseen ollessaan pojat ovat paljon rauhallisempia, mutta yhdessä ollessa pitää jatkuvasti härnätä toista ja kokeilla milloin sietokynnys ylittyy.

Joten tänään päädyinkin vain nauttimaan tästä rauhasta. Puuhailtiin askartelujuttuja, ja taisin jopa torkahtaa hetkeksi pikkuveljen katsellessa lastenohjelmaa. Löysäily tuli kyllä tarpeeseen - jaksaa  taas tuon touhukaksikon kanssa loppuviikon!



Ihaniahan nuo lapset ovat, mutta tuo nahistelu saisi jäädä vähemmälle. 

Ja muistuttelen arvonnasta, vielä ehtii osallistumaan!



Kuvien tyynyliinat Mandin puoti.


15.10.2017

Syksyn värejä sohvalla ja ihana arvonta

Niin se aika kuluu. Nimittäin vuosi sitten päätin, että nyt on aika uskaltaa kokeilla blogin pitämistä.

Vuodessa blogista on muodostunut tärkeä harrastus ja on ollut myös ihana huomata, että moni muukin pitää tästä tekemästäni. Sen kunniaksi halusin jakaa teille jotain ihanaa syksyyn ja Mandin puoti lähti tähän mielellään mukaan.



Viime syksynä punainen väri alkoi hiipimään takaisin meidän sisustukseen ja sen taisi aloittaa jouluksi hankittu itämainen matto. Nyt varastossa odottelee jo toinen punainen talvimatto ja kovasti haluaisin nuo lattioille levittää.
No yritän nyt malttaa mieleni tuonne marraskuulle jolloin aion ripustaa paperitähdet ikkunaan, levittää nuo väriläiskät lattioille ja päästää joulutunnelman valloilleen.


Mandin puodin valikoimasta silmiini osuikin tämä uniikki kuviollinen *tyynyliina upeissa syksyn sävyissä.
Saman tyyppistä tyynyliinaa on vain muutama kappale ja kaikki eroavat kuvioltaan toisistaan.  Kangas on ihanan ryhdikäs ja pinnassa on kiva tekstuuri. Tyynyliina on todellinen syksyn tunnelmanluoja!
Ja nyt minulla on ilo arpoa kuvisa näkyvä upea tyynyliina (arvo 35e) jollekin teistä!

Tai jos haluat päästä itse valitsemaan mitä ihanaa Mandin puodin valikoimasta sopisi sinun kotiisi, niin voittajan on mahdollista tuon tyynyliinan sijaan lunastaa 35e lahjakortti! Lahjakortin voi hyödyntää kaikkiin upeisiin Mandin puodin tuotteisiin.
Joulun alla Mandin puoti osallistuu Porvoon taidetehtaan joulumarkkinoille sekä Helsingissä Kaurilan joulumarkkinoille, jossa lahjakortti on myös mahdollista hyödyntää vaikka joululahjaostoksiin!


Ja säännöt tulee tässä ~ 

Arvontaan pääset mukaan tykkäämällä tai seuraamalla Hiirkosken facebook sivuja ja kommentoimalla tähän alle osallistumisestasi. Jätäthän vähintään nimimerkin jolla voin voittajaa huhuilla. Ja olisi kiva kuulla kumman mieluummin lunastaisit - syksyn sävyisen tyynyliinan vai 35e lahjakortin Mandin puodille.
Arvontaan on aikaa osallistua lauantaihin 21.10.2017 asti, ja sunnuntaina julkaisen voittajan!

Onnea arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT, KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE!


Kaikki kuvien tyynyliinat Mandin puoti. * Tyynyliina saatu arvontaan.