21.3.2019

5+++ faktaa minusta

Instagramin puolella on kiertänyt "5 faktaa minusta" haaste johon minutkin haastettiin. Ajattelin toteuttaa tämän myös täällä blogin puolella, kun blogilla ja Instagramilla taitaa olla jonkin verran eri seuraajia. Mutta nyt faktat pöytään!


1.// Olen ohittanut kolmenkympin rajapyykin ja nykyään olen jo lähempänä neljääkymmentä kuin kolmeakymmentä. Tämä tapahtui jotenkin huomaamatta tuossa pikkulapsiaikana enkä oikein meinaa pysyä näissä vuosissa mukana. Ikääni kysyttäessä saatan ihan tosissani sanoa muutaman vuoden vähemmän.

2.// Viihdyn kotona todella hyvin. Olen siis oikein kotihiiri, ja olen aina ollut. Introverttinä ihmisenä rentoudun parhaiten tutussa ympäristössä, ja koti on tähän ehdottomasti paras paikka. Sosiaalisen työpäivän jälkeen kaipaan hetkeä itselleni ja lapsissa huomaan tämän saman hektisen tarhapäivän jäljiltä. Monesti kotiin tullessa jäämme pyörimään samaan huoneeseen, mutta jokainen puuhaillen omia juttujaan.

3.// Tapasin mieheni 23 vuotiaana. Ennen häntä ajattelin etten koskaan tulisi asumaan omakotitalossa. Kyse ei ollut siitä ettenkö olisi halunnut, mutta olin varma ettei oma osaaminen ja rahallinen puolikaan mahdollistaisi asumista omassa talossa pääkaupunkiseudulla. Sitten tuli vastaan mies joka oli valmis jättämään Helsingin keskusta-asumisen yli 10 vuoden jälkeen taaksensa ja muuttamaan tänne maalle. Ja niin ne unelmat alkoivat toteutumaan!

4.// Me emme juurikaan matkustele ja lomat vietämme suurimmaksi osaksi täällä kotona. Voi kuulostaa tylsältä, mutta meille tämä sopii mainiosti. Isoin syy tähän löytyy tästä meidän paikasta. Talossamme on tietysti kaikki mukavuudet, mutta silti suurimman osan vuodesta tuntuu kuin asuisi kesämökillä. Tämä paikka tuo sen saman rennon ja pysähtyneen tunteen kuin mökillä ollessa. Yksi unelma onkin luoda tänne lisää näitä mökkimäisiä elementtejä. Pihasauna meillä jo on, mutta jonkinlainen pulahtamis mahdollisuus olisi ihana. Tänä kesänä keskitytään täysillä tuohon pihan edistämiseen, jota täälläkin pääsette seuraamaan.

5.// Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet omalle terveydelle ja fyysiselle kunnolle koettelemuksia. Tänä aikana olen ollut neljä kertaa raskaana ja saanut lopulta kaksi ihanaa poikaa. Nuorimman pojan ollessa kaksiviikkoinen sain tietää sairastavani kohdunkaulansyöpää. Kävin läpi ison leikkauksen, jossa todettiin syövän olleen paikallinen ja onnekseni säästyin muilta syöpähoidoilta. Synnytykset, imetykset ja syöpäleikkaus komplikaatioineen ovat verottaneet terveyttäni ja näkyvät nyt rauta- ja vitamiinipuutoksina. Näistä johtuen kärsin viime syksynä myös munuaiskivistä. Tänä keväänä suunta on ollut jo parempaan, kun puutokset on huomattu ja tilaa alettu korjaamaan. Ennen niin perusterveelle ihmiselle tämä on ollut aikamoista pyöritystä, ja mielelläni jättäisin nämä terveysongelmat jo taakseni!


Ja jottei nyt liian vakavaksi mene niin tässä vielä muutamat plussa faktat:

+ Ensi kohtaaminen anoppini kanssa ei ollut suinkaan kahvipöydässä, vaan kampaamon tuolissa. Anoppini on kampaamoyrittäjä, joten ensimmäisellä tapaamisella laitettiin miniäkokelaan hiukset kuntoon ja juotiin ne kupit kuumaakin siinä samalla. 

++ Olen aina ihaillut luonnonkiharia hiuksia. Lopetin pari vuotta sitten hiusten värjäämisen, jonka jälkeen taipuisat hiukseni ovat alkaneet kihartumaan enemmän. Kostealla säällä ohimoille ilmestyykin ihania korkkiruuveja. Värjäämättömyys on myös paljastanut ensimmäiset harmaat hiukset, jaiks!

+++ En voi sietää uuden tietotekniikan opettelua, tai saati jos pitää asentaa jotain ohjelmia, argh! Parhaani mukaan yritän sälyttää kaikenlaiset asennukset miehelle, mutta täytyyhän ne ohjelmat kuitenkin jossain vaiheessa opetella. Olen varma, että yhden uuden appsin opetteleminen tuo ainakin yhden harmaan hiuksen lisää ;)


Jos jaksoit tänne asti lukea, niin toivottelen sinulle ihanaa iltaa! 

Ja ensi kerralla keskitytään sitten taas kotijuttuihin,  
joka tämän blogin punainen lanka onkin!


17.3.2019

Keväisempi olohuone

Ulkona on tällä hetkellä kunnon lumimyräkkä ja ajatus keväästä tuntuu nyt niin kovin kaukaiselta. Onneksi sisällä, ja varsinkin olohuoneessa, tilanne on hieman toinen, kun tunnelma päivittyi viikonloppuna keväisempään suuntaan.


Minä en vaihtele verhoja vuodenaikojen mukaan vaan meillä vaihtuu matot. Erityisesti olohuoneen tunnelma ja värimaailma on helppo muuttaa mattojen avulla. Viikonloppuna sanoinkin heipat mausteisille sävyille ja rullasin punaisen kelim-henkisen maton pois. Tilalle toin kevyemmän puuvillamaton ja vaaleampia beigen sävyjä. 


Tässä Luhdan maton kuvioinnissa on hieman boheemia tunnelmaa, joka minua on aina viehättänyt. Nykyään meidän kodin sisustuksessa tuo boheemius on sekoittunut romantiikan ja rustiikin kanssa, ja yritän näitä pitää sulassa sovussa keskenään.

Samalla kun olohuoneen ilme keveni, niin koti kaipasi uusia kukkia. Uskoisitteko, että tuo ikkunan edessä oleva kasvi on tulilatva? Kukkakaupassa luulin iskeneeni silmäni jaloleinikkiin, mutta lähempi tarkastelu paljasti sen tulilatvaksi isoilla kerrotuilla kukkaryppäillä. On niin kovin kaunis, että toivottavasti pysyy kukassa pitkään!


Ja tietysti tulppaaneja pitää olla,
ja erityisen kauniilta ne näyttävät noin rennosti notkuen Marimekon Urnassa!