Huhtikuu on hellinyt kauniilla, ajoittain jopa kesäisillä, keleillä.
Vesi on laskenut Hiirkoskessa ja vastarannan kiviröykkiöt ovat tulleet taas näkyviin. Virtaus on kuitenkin vielä sen verran vuolasta, että meidän kesäkaveria, harmaahaikaraa, saadaan varmasti odotella koskelle vielä hetki.
Vastarannan kuusten seasta pilkistää jo muutama vihertynyt koivunlatva, mutta haavat seisovat vielä harmaana rivinä. Tänne muuttaessamme sukunimeni liittyi vielä haapoihin ja oli jotenkin osuvaa, että täällä ympärillämme kasvaa paljon haapoja. Sittemmin sukunimeni on vaihtunut toiseen puulajiin jota sitäkin Hiirkosken varrelta kyllä löytyy ;)
Minä olen mestari sivuuttamaan ja unohtamaan asioita jos en löydä niille jotain konkreettista tarttumapintaa. Kaupungissa asuessani olin varmasti nähnyt haapoja lukemattomia kertoja, mutta vasta täällä maalla todella ymmärsin sanonnan "havisee kuin haavan lehti". Nykyään haavan lehtien helinä viekin minut kesäpäiviin jolloin nukuttelin lapsia kärryyn puiden kahistessa ympärillä.
Maalle muutto todella aukaisi elämääni uudenlaisen äänimaailma, josta olen nauttinut suunnattomasti. Puiden kahinaan ja kosken kohinaan yhdistettynä vielä linnunlaulua - keuhkot täyteen happea - eikä parempaa rentoutusharjoitusta voi löytää!
Vastarannan kuusten seasta pilkistää jo muutama vihertynyt koivunlatva, mutta haavat seisovat vielä harmaana rivinä. Tänne muuttaessamme sukunimeni liittyi vielä haapoihin ja oli jotenkin osuvaa, että täällä ympärillämme kasvaa paljon haapoja. Sittemmin sukunimeni on vaihtunut toiseen puulajiin jota sitäkin Hiirkosken varrelta kyllä löytyy ;)
Minä olen mestari sivuuttamaan ja unohtamaan asioita jos en löydä niille jotain konkreettista tarttumapintaa. Kaupungissa asuessani olin varmasti nähnyt haapoja lukemattomia kertoja, mutta vasta täällä maalla todella ymmärsin sanonnan "havisee kuin haavan lehti". Nykyään haavan lehtien helinä viekin minut kesäpäiviin jolloin nukuttelin lapsia kärryyn puiden kahistessa ympärillä.
Maalle muutto todella aukaisi elämääni uudenlaisen äänimaailma, josta olen nauttinut suunnattomasti. Puiden kahinaan ja kosken kohinaan yhdistettynä vielä linnunlaulua - keuhkot täyteen happea - eikä parempaa rentoutusharjoitusta voi löytää!
Tänään kuitenkin puhallellaan vappupilleihin ja tehdään lasten kanssa jättiläissaippuakuplia pihalla!
Hauskaa Vappua!
*
Huhtikuu on ollut selvästi keittiökuukausi, ja tänään vielä muutama räpsäisy lasten kaverisyntymäpäiviltä. Nimenomaan räpsäisy nimittäin näihin kuviin oli aikaa noin minuutti ennen kuin juhlakansa juoksi pöytään kiljuen!
Vietimme ensimmäistä kertaa kaverisyntymäpäiviä, ja nämä juhlat olivat 6-vuotiaalle isoveljelle. Aikaa oli varattu pari tuntia ja olin miettinyt muutamia ohjelmia valmiiksi kuten pullonpyöritystä ja pienen muistipelin. Noin 10 ensimmäisen minuutin jälkeen totuus lävähti tämän kaverisynttäriensikertalaisäidin silmille, kun 6 pojan porukka pääsi vauhtiin! Seuraavaan pariin tuntiin mahtui aikamonta sydämen läpätystä ja kylmän hien nousua otsalle. Vauhdikkaimmat leikit, kuten aarteenetsintä, upposivat juhlaväkeen, mutta muut rauhalliset (siis kuulemma tylsät) leikit vaihtuivat ulkohippaan ja pihalla juoksemiseen. Meidän omat pojat ovat perus touhukkaita ja meillä saa esim. heitellä palloa sisällä (tiettyjen sääntöjen mukaan) ja muutenkin touhuta ympäriinsä. Mutta kun kuuden pojan voimat yhdistettiin niin omistakin pojista kuoriutui aikamoisia villikoita ja pakko myöntää että jossain kohtaa olin ihan varma että jokin tai joku on kohta rikki. Pakkohan sitä menoa oli toppuutella, mutta kuitenkin yritin niin etten nyt olisi ihan tiukkisäiti joka pilaa juhlatunnelman ;D
Synttäreillä meillä ei ollut varsinaista teemaa vaan kaikki kummituksiin, hirviöihin, luurankoihin ja merirosvoihin liittyvät kelpasivat sankarille. Tien vieressä juhlavieraat otti vastaan liehuva merirosvolippu. Haamumukit ja -lautaset sekä luurankoservetit löysin jo aiemmin keväällä alennusmyynneistä. Ilmapallot hain edeltävänä iltana kotimatkalla Honkkarista. Samasta kaupasta ostin myös merirosvotarroja, jotka karkkien ja hirviöilmapallon kanssa sujahtivat vieraiden läksiäispusseihin.
Kakun sijaan tarjolla oli jäätelöä kaikenlaisilla päällysteillä, joista jokainen poika sai koota oman näköisen annoksen. Vallalla oli selvästi "more is more" ajatus ja kipot täyttyivät strösseleistä, vaahtokarkeista ja kastikkeista. Jäätelön lisäksi hyvin kauppansa teki myös vaahtokarkeista, mansikoista ja viinirypäleistä tehdyt vartaat, jotka jäivät harmiksi pois näistä pikakuvista. Huvittavaa oli, että tekemiini pieniin pitsarulliin ei kukaan koskenut. Isoveli maistoi seuraavana päivänä, ja olivat kuulemma hyviä, joten muihin kuin lastenjuhliin nämä voisivat sopia ;)
Juhlista jäi jäljelle onnelliset riehumisesta väsyneet lapset ja valtava pallomeri. Äidin sydämen sykkeen palautumiseen vaadittiin ilta television äärellä ja valtava jäätelöannos, joka tietysti jäi nauttimatta aiemmin juhlissa.
Vietimme ensimmäistä kertaa kaverisyntymäpäiviä, ja nämä juhlat olivat 6-vuotiaalle isoveljelle. Aikaa oli varattu pari tuntia ja olin miettinyt muutamia ohjelmia valmiiksi kuten pullonpyöritystä ja pienen muistipelin. Noin 10 ensimmäisen minuutin jälkeen totuus lävähti tämän kaverisynttäriensikertalaisäidin silmille, kun 6 pojan porukka pääsi vauhtiin! Seuraavaan pariin tuntiin mahtui aikamonta sydämen läpätystä ja kylmän hien nousua otsalle. Vauhdikkaimmat leikit, kuten aarteenetsintä, upposivat juhlaväkeen, mutta muut rauhalliset (siis kuulemma tylsät) leikit vaihtuivat ulkohippaan ja pihalla juoksemiseen. Meidän omat pojat ovat perus touhukkaita ja meillä saa esim. heitellä palloa sisällä (tiettyjen sääntöjen mukaan) ja muutenkin touhuta ympäriinsä. Mutta kun kuuden pojan voimat yhdistettiin niin omistakin pojista kuoriutui aikamoisia villikoita ja pakko myöntää että jossain kohtaa olin ihan varma että jokin tai joku on kohta rikki. Pakkohan sitä menoa oli toppuutella, mutta kuitenkin yritin niin etten nyt olisi ihan tiukkisäiti joka pilaa juhlatunnelman ;D
Synttäreillä meillä ei ollut varsinaista teemaa vaan kaikki kummituksiin, hirviöihin, luurankoihin ja merirosvoihin liittyvät kelpasivat sankarille. Tien vieressä juhlavieraat otti vastaan liehuva merirosvolippu. Haamumukit ja -lautaset sekä luurankoservetit löysin jo aiemmin keväällä alennusmyynneistä. Ilmapallot hain edeltävänä iltana kotimatkalla Honkkarista. Samasta kaupasta ostin myös merirosvotarroja, jotka karkkien ja hirviöilmapallon kanssa sujahtivat vieraiden läksiäispusseihin.
Kakun sijaan tarjolla oli jäätelöä kaikenlaisilla päällysteillä, joista jokainen poika sai koota oman näköisen annoksen. Vallalla oli selvästi "more is more" ajatus ja kipot täyttyivät strösseleistä, vaahtokarkeista ja kastikkeista. Jäätelön lisäksi hyvin kauppansa teki myös vaahtokarkeista, mansikoista ja viinirypäleistä tehdyt vartaat, jotka jäivät harmiksi pois näistä pikakuvista. Huvittavaa oli, että tekemiini pieniin pitsarulliin ei kukaan koskenut. Isoveli maistoi seuraavana päivänä, ja olivat kuulemma hyviä, joten muihin kuin lastenjuhliin nämä voisivat sopia ;)
Juhlista jäi jäljelle onnelliset riehumisesta väsyneet lapset ja valtava pallomeri. Äidin sydämen sykkeen palautumiseen vaadittiin ilta television äärellä ja valtava jäätelöannos, joka tietysti jäi nauttimatta aiemmin juhlissa.
Nyt saa keittiökuvat jäädä hetkeksi ja ensi kerralla ollaan ihan pihalla!
Uusi postaus on tulossa jo kuun viimeisenä päivänä eli tiistaina.
Hyvää pätkäviikkoa sinulle!
*
Kevät on ollut aivan mahtava erityisesti kelien puolesta, mutta myös kiireinen. Viime kerralla jo tosissani lupailin, että blogi palaa normaali rytmiin, mutta heti jouduin lupauksistani lipsumaan. Kuvia on nyt jonossa useampaan postaukseen, joten ennen kuin aika ajaa näistä yli niin muutamat postaukset on tulossa tiuhaan - seuraava jo heti huomenna sunnuntaina :D
Viime kerralla kerroin, että poikien sukulaissyntymäpäiville leivoin kakut itse. Tein yhden juustokakun, yhden kuivakakun (jonka resepti on täällä) ja yhden erikoisruokavalioon sopivan kakun.
Mansikkainen juustokakku oli älyttömän helppo (resepti täältä) sekä hyvän makuinen, ja mansikkareunus teki kakusta erityisen kauniin.
Tarjolle tarvittiin myös yksi maidoton ja gluteeniton kakku, johon yritin käyttää Kinuskikissan suklaakakun ohjetta. Huom! paino sanalla yritin, nimittäin leipominen meni yötöiksi ja väsyneillä silmillä sekoilin reseptin riveillä. Kakkupohjan päälle olisi pitänyt tulla korkea suklaakerros, mutta käytin vahingossa 6dl sijaan 1,5dl soijavispiä, joten lopulta kakkupohjan päälle tuli sentin korkuinen jämäkkä suklaakerros. Hetken siinä sitten pohdiskelin, että leikkaanko kakun paloiksi ja tarjoan kekseinä. Mutta lopulta jääkaapissa olleet vadelmat pelastivat tilanteen ja lopputuloksesta tuli oikein mainio vadelma-suklaakakku. Kakku maistui kaikille vieraille yhtähyvin eikä maussa ollut mitään erillistä erikoisruokavaliovivahdetta ;)
VADELMA-SUKLAAKAKKU
Pohja:
150g gluteenittomia ja maidottomia Semper-kauradigestivekeksejä
75g maidotonta leivontamargariinia
1/4 dl ruokosokeria
Suklaakerros:
1,5 dl soijavispiä
300g maidotonta tummaasuklaata
Vadelmakerros:
2,5 dl soijavispiä
n. 1,5 dl vadelmia
1 rkl sokeria
tilkka vettä
5 liivatelehteä
*
Kakun tein 24cm irtopohjavuokaan,
jonka pohjalle ja reunoille laitoin leivinpaperia.
*
Murskaa keksit (blenderissä).
Sulata margariini ja sokeri kattilassa ja lisää keksimurut joukkoon.
Painele massa tasaisesti vuoan pohjalle.
Vatkaa soijavispi vaahdoksi.
Sulata suklaa (mikrossa tai vesihauteessa) ja lisää vaahdotettu soijavispi sekaan.
Kääntele lusikalla sekaisin.
Huom! seoksesta tulee aika jäykkää joten tässä pitäisi olla nopea.
Levitä suklaamassa kakkupohjan päälle.
Yritä varoa vuoan reunoja, jotta kakun reunat jäisivät puhtaaksi
(minä en tajunnut varoa vuoan reunoja, kun en vielä tiennyt tulevasta vadelmakerroksesta...)
Siirrä kakku jääkaappiin.
Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen.
Keitä vadelmia kattilassa pienessä vesitilkassa sokerin kanssa.
Vadelmat soseutuvat noin viidessä minuutissa
(jos käytät pakastevadelmia, niin pidempi kuumentaminen on järkevää).
Lisää liivatelehdet vadelmaseoksen sekaan ja sekoita hyvin.
Siirrä vadelmaseos jäähtymään siksi aikaa kun vaahdotat soijavispin.
Kääntele jäähtynyt (ei jämähtänyt) vadelmaseos vispivaahdon sekaan
ja levitä kakun päälle.
Anna kakun jäähtyä riittävästi esim. seuraavaan päivään.
*
Vielä soijavispistä:
minä käytin ALPRO soijavispiä jossa on lisättyä sokeria. Joten jos käytät jonkin muun merkin valmistetta niin sokerin määrää voi tarkistaa.
Jos kerroksiin haluaa lisää korkeutta niin soijavispin määrää voi varmasti lisätä.
5:llä liivatelehdellä päällisestä tuli jämäkkä ja uskoisin, että vispiä voisi hieman lisätä ilman että lisää liivatelehtiä.
Kakku toimii varmasti myös normaaliin vispikermaan, mutta silloin vaahdon sekaan kannattaa lisätä hieman sokeria.
ALPO soijavispi vaahtoutuu myös hieman enemmän kuin perus vispikerma, joten vispikermaa voi surutta hieman lisätä.
Mittari näyttää varjon puolella 21 astetta, joten nyt painelen pihahommiin!
Ihanaa viikonloppua sinulle ja tavataan jo sunnuntai-iltana uudelleen!
Heippa pitkästä aikaa! Pääsiäisloma alkaa olla lopuillaan ja viimein löytyi hetki blogillekin!
Viime postauksesta oli jo aistittavissa, että pääsiäisviikon aikataulut taitavat räjähtää käsiin. Hommaa oli jos jonkinlaista, mutta tehtävälista tuli lopulta selätettyä, paitsi blogipäivityksen osalta. Blogihan ei missään tapauksessa ole suorittamista vaan saan tästä hurjasti energiaa kun pääsen toteuttamaan ja jakamaan omaa visuaalista näkemystäni kauniista kodista. Joten blogi palaa nyt normaaliin rytmiin ja tällä kertaa olisi näytillä syntymäpäiväkattausta.
Poikien syntymäpäiviä juhlittiin pitkäperjantaina sukulaisten voimin. Meillä on miehen kanssa tapana tarjota kakkujen lisäksi myös jokin lämmin ruoka, ja kuvissa näkyvä kattaus tehtiin kotitekoisia hampurilaisia varten. Tai oikeastaan suurimman osan kattauksesta teki isompi syntymäpäiväsankareista! Minä annoin tarvittavat astiat ja poika asetteli ne tarkasti paikoilleen. Isoveli on perinyt monia asioita minulta, niin hyvässä kuin pahassa, ja visuaalinensilmä ja pikkutarkkuus ovat osa niitä. Hän arvostaa siistiä ympäristöä ja kotiin tullessaan on varmasti ensimmäinen joka huomaa jos täällä on siivottu ;)
Ja vaikka poikien syntymäpäivistä oli kyse, niin kattaus meni nyt enemmän värikkäämpään pääsiäishenkeen. Luurankoservettejä ja haamulautasia on kaapissa käyty jo hypistelemässä ja ne ovat varattu sitten tulevia kaverisynttäreitä varten!
Tänä viikonloppuna lämpöisten kelien ansiosta elämä on alkanut siirtymään osittain ulos. Ei mene kauaa kun ovet saavat olla kokopäivän auki ja jokainen saa kulkea miten haluaa. Pikkuveljenkin uskaltaa jo hetkeksi päästää itsekseen pihalle. Huppari vain päälle ja menoksi!
Tilauskakkujen sijaan tein syntymäpäiväkakut tänä vuonna itse.
Leipomiset menivät yömyöhään ja sekoilin resepteissä sen verran, että yhdestä kakusta tuli jotain muuta kuin oli alunperin tarkoitus.
Lopputulos ei kuitenkaan ollut hassumpi, joten ensi kerralla resepti gluteenittomaan ja maidottomaan vadelma-suklaakakkuun!
*
Tämä päivän suunnitelmat eivät ole menneet ihan putkeen.
Eilen illalla tiskikone rupesi temppuilemaan ja jätti jatkuvasti pesuohjelmaa kesken. Tänään jo pienen hetken näytti siltä, että vika korjaantui, kunnes illalla jätti taas ohjelman kesken ja vilkutti error-koodia. Ensi viikolle on poikien synttäreiden takia tiedossa jo ihan riittävästi suhailuja sinne ja tänne, mutta nyt taitaa olla uuden tiskikoneenkin hankinta edessä. Ja kaiken lisäksi mies tuossa muisti, että auto olisi pitänyt katsastaa viime viikolla. Pientä hikeä pukkaa kun mietin mitä kaikkea on päässyt kerääntymään ensi viikon listalle ;)
Mutta näiden arjen haasteiden keskellä piristystä on tuonut uudet lautaset, jotka ostin tällä viikolla Marimekon Ystävämyynnistä.
Aamulla pojat olivat jo syöneet puurot, kun minä sain istahtaa vielä hetkeksi aamupalalle uusien lautasten kera. Lautasten herkkä kukkakuvio ja kaunis beigen sävy sopivat meille kuin nakutettu. Ja 24h sarjan kupit käyvät kivasti lautasten kaveriksi. Ja kissa muuten vain aamupalakaveriksi!
Aamulla pojat olivat jo syöneet puurot, kun minä sain istahtaa vielä hetkeksi aamupalalle uusien lautasten kera. Lautasten herkkä kukkakuvio ja kaunis beigen sävy sopivat meille kuin nakutettu. Ja 24h sarjan kupit käyvät kivasti lautasten kaveriksi. Ja kissa muuten vain aamupalakaveriksi!
Ja ihan silkka sattuma oli, että keittiöstä löytyi valkoinen krysanteemi, jonka kukat muistuttavat kovasti lautasten Puketti-kuviota. Liekö krysanteemikimppu ollut tämän kuvion innoittajana!
Mies yrittää vielä paikallistaa tiskikoneen vikaa ja vaalivalvojaiset pyörii taustalla.
Tulossa on kiireinen viikko, mutta myös ihanan pitkä viikonloppu synttärihulinoineen!
Ja lämpimiä kelejäkin olisi tiedossa!
Ei muuta kuin iloisin mielin uuteen viikkoon!
Poikien syntymäpäiväjuhlat ovat viikon päästä ja juhlajärjestelyt olisi tarkoitus pyöräyttää käyntiin. Koti pitää saada kuntoon tänä viikonloppuna, jotta ensi viikolla jää aikaa leipomisille.
Tarjottavat ovat vielä päättämättä ja lista pitäisi miettiä pikimmiten. Meillä on monesti työnjakona, että mies hoitaa lämpimän ruoan ja minä leipomiset. Lasten puolelta on ainakin jo esitetty toive (= vaatimus) mansikkakakusta.
Leipomisia yritän valita sen mukaan, että voin niistä jo osan valmistaa etukäteen. Joulun aikaan kokeilin ensimmäistä kertaa banaanikakkua, joka onkin sen jälkeen päässyt "useasti leivottavien" - listalle. Banaanikakku sopii hyvin näihin ennakkoon tehtäviin leipomuksiin, joten eiköhän tätäkin herkkua ole viikon päästä tarjolla.
Leipomisia yritän valita sen mukaan, että voin niistä jo osan valmistaa etukäteen. Joulun aikaan kokeilin ensimmäistä kertaa banaanikakkua, joka onkin sen jälkeen päässyt "useasti leivottavien" - listalle. Banaanikakku sopii hyvin näihin ennakkoon tehtäviin leipomuksiin, joten eiköhän tätäkin herkkua ole viikon päästä tarjolla.
Banaanikakun perusohje on täältä, ja taikinaan lisäilen mausteita oman mielen mukaan. Tällä kertaa sekaan pääsi puolukoita ja pähkinöitä. Itse rakastan näitä "kaikki sekaisin" - ohjeita, joissa paistamista lukuunottamatta, on valmistusaika todella lyhyt.
BANAANIKAKKU
2 kananmunaa
2dl sokeria
2 banaania muussattuna (tummuneet ovat parhaimpia)
2tl leivinjauhetta
1tl ruokasoodaa
1tl vaniljasokeria
0,75dl kuohukermaa
2 1/2 dl vehnäjauhoja
125g voita sulatettuna
n. 1/2 tl kanelia (minä käytän aitoa kanelia jossa voimakkaampi maku)
n. 1tl kardemummaa
1dl puolukoita
n. 0,5 dl murskattuja pähkinöitä (käytin pekaanipähkinöitä)
*
Kaikki aineet vain sekaisin.
Valuva taikina kaadetaan voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan,
ja paistetaan 200 asteessa n. 1h.
Jätän kakun mieluummin liian kosteaksi kuin paistan liian kuivaksi, ja tämän voi jokainen päättää oman maun mukaan.
Kakun pintaa kannattaa tarkkailla, koska pinta tummuu helposti liikaa.
Noin puolessa välissä paiston aikana laitankin kakun päälle leivinpaperin estämään tummumista.
*
Vinkkinä vielä,
että olen käyttänyt aina hieman isompaa silikonista kakkuvuokaa (olisikohan n. 1,5 litran vuoka?).
Jos paistaa perinteisemmissä kakkuvuoissa saattaa taikinan joutua jakamaan kahteen vuokaan, mutta en tosiaan tätä ole vielä kokeillut.
Jäähtyneen kakun pinnalle ripottelen tomusokerihunnun, joka tuo esille kakun kauniin muodon. Taikinan alkuperäistä sokerin määrää olen hieman pienentänyt tämän makean tomusokerihunnun takia. Kakku maistuu parhaimmalle seuraavana päivänä, kun maut ovat saaneet tasaantua jääkaapissa, mutta meillä ei koskaan malteta odottaa sinne asti ;)
Ennen synttärihulinoita yritän ehtiä teille vielä näyttämään uusimmat lautaset,
jotka löysin Marimekon ystävämyynnistä!
Makeaa perjantaipäivää!
Voi miten upeasta auringonpaisteesta on tänä viikonloppuna saatu nauttia!
Aurinkoko sen aiheuttanut, mutta virtaa on tuntunut riittävän ja viikonloppuna en ole paljon sohvaa kuluttanut. Monen moista hommaa on tullut tehtyä ja aloitettua. Päätin uhmata ensi viikon säätiedotuksia, ja pesin ja pakkasin säilöön jo suurimman osan talvivaatteista. Lisätään sitten välikerroksia, jos kovasti pakkasen puolelle meinaa vielä mennä.
Meidän makuuhuone on ilta-auringon puolella, ja nyt jo useampana iltana on tuosta auringon loimotuksesta tullut niin kesäinen olo. Villapuseroita pois pakkaillessa piti kurkistaa myös kesävaatelaatikkoon, josta en malttanut olla ottamatta jo muutamaa kesämekkoa. Mekkokelejä saa vielä tovin odotella, mutta kesäfiiliksen nostattajana ne toimivat jo hyvin.
Tuo kukallinen mekko ei itseasiassa ole enää pikkuveljen jälkeen mahtunut päälle, enkä todennäköisesti enää XS kokoon tule kutistumaan, mutten ole kuitenkaan mekkoa viitsinyt hävittää. Olen nyt viime aikoina siirtänyt kirppiskasaan vähänkin pieniä tai epämukavia vaatteita, mutta muutaman mekon olen pitänyt ihan vain tällaisessa sisustustarkoituksessa. Tämä mekko saa herätessäni muistutella minulle miten niihin kesäaamuihin ei ole enää kovin pitkä aika!
Tuo valkoinen pitsi-ihanuus huutaisi jo korikassia ja sandaaleja,
mutta sade ropisee kattoon sen verran kovaa,
että taidan vetää villasukat vain tiiviimmin jalkaan ja painua pehkuihin!
Mukavaa viikonaloitusta sinulle!
Alakerran viimeinen *ennen ja jälkeen* postaus tulee tässä ja kyseessä on kylpyhuoneen muutos.
Talon ainoa kylpyhuone ja WC sijaitsee alakerrassa portaikkotilan päässä. Tässä tilassa isoin muutos tehtiin maalilla ja uusilla kalusteilla.
Kylpyhuoneen tunnelma ei alunperin ollut kovin kutsuva. Tummat laatat ja kalusteet tekivät ilmeestä tunkkaisen ja epäsiistin, ja pieni tila tuntui entistä pienemmälle. Ilmettä lähdettiin muuttamaan ensimmäiseksi maalipurkin avulla.
Muuttaessamme kylpyhuone ei ollut kovin vanha (vaikka siltä näyttikin ensi vilkaisulla), joten seinäkaakelit pystyttiin raikastamaan valkoisella kaakelimaalilla. Tämä oli isompi projekti kuin olin alkuun ajatellut. Tasaisen lopputuloksen saavuttamiseksi seiniin tarvittiin kaksi kerrosta maalia, ja maali ei muutenkaan ollut helpoiten levitettävää. Ennen maalausta silikonisaumat piti vielä poistaa ja niiden irroittelu olikin tarkkaa puuhaa. Erinäisten kuivumisaikojen takia suihku taisi lopulta olla viikon verran pois käytöstä, joten onneksi meillä oli pihasauna käytössä.
Myös katon kellertävät puupanelit saivat valkoisen maalin ja wc-istuinkin vaihdettiin.
Muuttaessamme kylpyhuone ei ollut kovin vanha (vaikka siltä näyttikin ensi vilkaisulla), joten seinäkaakelit pystyttiin raikastamaan valkoisella kaakelimaalilla. Tämä oli isompi projekti kuin olin alkuun ajatellut. Tasaisen lopputuloksen saavuttamiseksi seiniin tarvittiin kaksi kerrosta maalia, ja maali ei muutenkaan ollut helpoiten levitettävää. Ennen maalausta silikonisaumat piti vielä poistaa ja niiden irroittelu olikin tarkkaa puuhaa. Erinäisten kuivumisaikojen takia suihku taisi lopulta olla viikon verran pois käytöstä, joten onneksi meillä oli pihasauna käytössä.
Myös katon kellertävät puupanelit saivat valkoisen maalin ja wc-istuinkin vaihdettiin.
Kun lopulta pinnat oli saatu uusittua, niin tuli kalusteiden vuoro.
Alkuperäisen kaapin ja altaan tilalle mitoitettiin uusi taso sekä uusi kaappi niin, että kaikki mahdollinen tila saatiin hyödynnettyä. Saarnipuinentaso ulotettiin päätyseinään asti, jolloin saimme kaivattua laskutilaa lisää altaan sivuille.
Altaaksi löydettiin ihana vanhaa-aikaa henkivä Burlingtonin allas, joka saatiin puoleen hintaan mitättömän pienen vinouman takia (arvostan tällaista kauppiaan laatumoraalia).
Tason alapuolelle rakennettiin kaappi, joka maalattiin kalkkimaalilla sekä vahattiin. Kaappi jätettiin tarkoituksella kapeammaksi kuin päällitaso, jotta päätyseinän ja kaapin väliin jäi vielä tila kissanastialle.
Tunnelmaan sopiva peilikaappi löytyi pitkällisten etsintöjen jälkeen Porvoolaisesta sisustusliikkeestä. Ja sekin puoleen hintaan muutaman maalikuluman takia, jotka minusta sopivat kaappiin kyllä oikein hyvin :)
Alkuperäisen kaapin ja altaan tilalle mitoitettiin uusi taso sekä uusi kaappi niin, että kaikki mahdollinen tila saatiin hyödynnettyä. Saarnipuinentaso ulotettiin päätyseinään asti, jolloin saimme kaivattua laskutilaa lisää altaan sivuille.
Altaaksi löydettiin ihana vanhaa-aikaa henkivä Burlingtonin allas, joka saatiin puoleen hintaan mitättömän pienen vinouman takia (arvostan tällaista kauppiaan laatumoraalia).
Tason alapuolelle rakennettiin kaappi, joka maalattiin kalkkimaalilla sekä vahattiin. Kaappi jätettiin tarkoituksella kapeammaksi kuin päällitaso, jotta päätyseinän ja kaapin väliin jäi vielä tila kissanastialle.
Tunnelmaan sopiva peilikaappi löytyi pitkällisten etsintöjen jälkeen Porvoolaisesta sisustusliikkeestä. Ja sekin puoleen hintaan muutaman maalikuluman takia, jotka minusta sopivat kaappiin kyllä oikein hyvin :)
Suihkuseinä ei olisi ollut tilankäytön kannalta järkevä, joten piti löytää silmäämiellyttävä suihkuverhotanko. Lopulta päädyttiin teettämään kaareva suihkuverhotanko peltisepällä, jolloin saatiin suihkun puolelle kaikki mahdollinen tila käyttöön. Suihkuverhona tykkään käyttää kahta verhoa joista ulompi on kankainen. Kankaiset suihkuverhot eivät ole Suomessa kovinkaan yleisiä ja parit suihkuverhot onkin tullut tilattua Anthropologie nettikaupasta. Kankainen suihkuverho pehmentää kylpyhuoneen kovia pintoja ja tuo huonemaisuutta, mutta verhon kastumisen estämiseksi pidän kuitenkin sisäpuolella sellaista pehmeää yksiväristä suihkuverhoa.
Näinkin pieneksi tilaksi, tämän kylpyhuoneen muutoksen kanssa meni yllättävän paljon tunteja. Mutta lopputulos on kyllä ollut sen väärti :) Vielä kun löydetään sopivan kokoinen vanha puuovi korvaamaan tuon "pahvioven", niin muutos on valmis!
Näinkin pieneksi tilaksi, tämän kylpyhuoneen muutoksen kanssa meni yllättävän paljon tunteja. Mutta lopputulos on kyllä ollut sen väärti :) Vielä kun löydetään sopivan kokoinen vanha puuovi korvaamaan tuon "pahvioven", niin muutos on valmis!
Alakerran muutokset on nyt käyty läpi,
mutta yläkerrassa riittää vielä useamman jutun verran ihmeteltävää!
Aprillipäivän kunniaksi maaliskuinen Hiirkoski nyt huhtikuun puolella.
Maaliskuu sulatti Hiirkosken ja maisema on nyt kovin ruskea. Joki tulvii keväiseen tapaansa ja kuten kuvasta näkyy joki on kasvattanut rutkasti leveyttään valtaamalla vastarannan pusikot. Kuohu on valtava!
Joutsenet ovat lennelleet joen yli jo parin viikon ajan ja ensimmäiset keväisen lämpimät päivät saapuivat viime viikolla. Ensimmäiset jätskitkin syötiin terassilla ja kovasti haravointi jo houkuttaisi, mutta pihalla on vielä turhan märkää ja kinoksiakin vielä riittää.
Toivottavasti parin viikon päästä pääsisin jo ensimmäisten pihatöiden kimppuun, mutta sitä ennen pitäisi talon edustalta korjata talven jäljet pois. Kehtaanko myöntää, että portaiden edessä on vielä havumatto ja vanhat suksetkin nojailevat oven vieressä ;) Jospa saisin siivottua ne viikonloppuna pois ja tilalle toisin narsisseja ja pajunkissoja.
Tervetuloa kevät!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Social Icons