Nyt jatkuu remonttipostaukset. Alakerrasta on esittelemättä vielä kaksi tilaa, joista paljastan ensimmäisenä portaikon muutoksen.

Tämä osa talosta on rakennettu alkuperäisen hirsirungon ulkopuolelle n. 40-luvulla. Kapea portaikkotila on keittiön ja vierashuoneen välissä ja tästä on ainut kulku yläkertaan sekä takaterassille. Alemmassa kuvassa näkyvän oven takana on lisäksi vielä kylpyhuone/WC. Meillä ei ole erillistä kodinhoitohuonetta vaan tässä tilassa sijaitsee myös pyykinpesukone sekä kuivausrumpu.

Eli kuten arvata saattaa trafiikki on aika kova, erityisesti aamuisin. Remontilla haluttiinkin tehdä tästä monitoimitilasta toimivampi ja tietysti kauniimpi. 

Lähdetäänpäs ihmettelemään mitä olemme saaneet aikaan.

Ruskean ja persikan sävyt saivat väistyä vaalean värimaailman tieltä. Tilassa uusittiin katon ja seinien pinnat, ja lattian kaakelit raikastettiin vaalean harmaalla maalilla.  Portaikko maalattiin kauttaaltaan ja kaiteet uusiittiin turvallisemmiksi. Portaiden askellukset muutettiin umpinaisiksi, jotta portaiden alla olevat tavarat eivät enää näkyisi vierashuoneesta katsottaessa. 

Portaiden alla oleva vesivaraaja on vaihdettu jo isompaan, koska aamuisin suihkuun menijä nro.2:kin halusi käydä pesulla lämpimällä vedellä. Vesivaraajan lisäksi portaikon alle mahtuu muutama säilytyslaatikko, joten yleisilmeen kannalta oli ehdottoman tärkeää, että portaikon sivustakin saataisiin umpeen. Vesivaraajan eteen rakennettiin ovet (vetimet vielä puuttuu) ja portaikon alemmassa osassa on viisto seinäke jonka saa nostettua helposti pois kun pitää päästä käsiksi alla oleviin tavaroihin. Pesukoneen takia lattia oli vesieristetty ja lattiakaivo sijaitsee portaikon alla. Siksi viisto seinäke jätettiin lattiasta vajaaksi, jotta vahingon sattuessa vesi pääsisi valumaan kaivoon asti.

Ylemmissä kuvissa on näkymä kylpyhuoneen ovelta vierashuoneeseen päin. Kuvissa näkyy miten väliseinä rakennettiin uusiksi, jotta pesutornille saatiin sovitettua paikka nurkkaan.
Tässä tilassa isona tunnelman luojana toimii hirsiseinä, jota saatiin jätettyä näkyviin paneloimalla pitkä seinä vain osittain (näkyy ensimmäisessä kuvassa parhaiten). 

Näin pieneksi ja vilkkaaksi tilaksi saimme omasta mielestämme mahdutettua tänne hyvinkin paljon eri toimintoja. Pyykkitornin viereen rakensimme tilaa pyykeille ja pesuaineille sekä muille kaunistautumistarvikkeille kuten hiustenkuivaajat sun muut.

Pyykkikorien ja pyykkitornin edessä on suojana verhot, joihin päädyimme käytännöllisistä syistä. Käytön jälkeen minä haluan aina tuulettaa pyykkikoneen ja kuivurin kunnolla. Kaapin ovet, joita alkuun harkitsimme, olisivat siksi joutuneet olemaan paljon auki ja pienessä tilassa olisivat varmasti olleet aina tiellä. Verhoratkaisu oli lopulta paras ja toimivin, koska verho ei sivuun vedettäessä vie ylimääräistä tilaa, ja näin koneiden luukut saa pidettyä tuuletuksen ajan auki. Kaiken lisäksi pellavakangas löytyi omista kangaskätköistä, ja jo olemassa olevan hyödyntäminenhän on aina plussaa.

Varsinainen monitoimitila siis. 

Mitäs mieltä olette tästä raikastuksesta?

Joko seuraat Hiirkoskea Facebookissa, Instagramissa tai Bloglovinissa?

Tulin nopeasti toivottelemaan maanantai-iltoja!

Minulle on nykyään tullut tavaksi kerätä viikonlopuksi vähän turhan pitkä tehtävälista, jota sitten hätäpäissäni yritän saada tuhottua sunnuntai-iltana. Näin kävi eilen ja tänäänkin meinaa tunnit loppua kesken. Siksi pikapostaus ja kuvia sunnuntain tunnelmista. Ja ihanista ruusuista!

Blogia varten on kivoja juttuaiheita jo odottamassa tai suunnitelmissa. Koneella on valmiina kuvat kahta "ennen ja jälkeen" postausta varten, joista toinen on tulossa tänne loppuviikosta. Ja poikien syntymäpäivätkin lähestyvät, joten ensi kuussa ollaan ainakin juhlatunnelmissa.

Instagramin puolella on kiertänyt "5 faktaa minusta" haaste johon minutkin haastettiin. Ajattelin toteuttaa tämän myös täällä blogin puolella, kun blogilla ja Instagramilla taitaa olla jonkin verran eri seuraajia. Mutta nyt faktat pöytään!

1.// Olen ohittanut kolmenkympin rajapyykin ja nykyään olen jo lähempänä neljääkymmentä kuin kolmeakymmentä. Tämä tapahtui jotenkin huomaamatta tuossa pikkulapsiaikana enkä oikein meinaa pysyä näissä vuosissa mukana. Ikääni kysyttäessä saatan ihan tosissani sanoa muutaman vuoden vähemmän.

2.// Viihdyn kotona todella hyvin. Olen siis oikein kotihiiri, ja olen aina ollut. Introverttinä ihmisenä rentoudun parhaiten tutussa ympäristössä, ja koti on tähän ehdottomasti paras paikka. Sosiaalisen työpäivän jälkeen kaipaan hetkeä itselleni ja lapsissa huomaan tämän saman hektisen tarhapäivän jäljiltä. Monesti kotiin tullessa jäämme pyörimään samaan huoneeseen, mutta jokainen puuhaillen omia juttujaan.

3.// Tapasin mieheni 23 vuotiaana. Ennen häntä ajattelin etten koskaan tulisi asumaan omakotitalossa. Kyse ei ollut siitä ettenkö olisi halunnut, mutta olin varma ettei oma osaaminen ja rahallinen puolikaan mahdollistaisi asumista omassa talossa pääkaupunkiseudulla. Sitten tuli vastaan mies joka oli valmis jättämään Helsingin keskusta-asumisen yli 10 vuoden jälkeen taaksensa ja muuttamaan tänne maalle. Ja niin ne unelmat alkoivat toteutumaan!

4.// Me emme juurikaan matkustele ja lomat vietämme suurimmaksi osaksi täällä kotona. Voi kuulostaa tylsältä, mutta meille tämä sopii mainiosti. Isoin syy tähän löytyy tästä meidän paikasta. Talossamme on tietysti kaikki mukavuudet, mutta silti suurimman osan vuodesta tuntuu kuin asuisi kesämökillä. Tämä paikka tuo sen saman rennon ja pysähtyneen tunteen kuin mökillä ollessa. Yksi unelma onkin luoda tänne lisää näitä mökkimäisiä elementtejä. Pihasauna meillä jo on, mutta jonkinlainen pulahtamis mahdollisuus olisi ihana. Tänä kesänä keskitytään täysillä tuohon pihan edistämiseen, jota täälläkin pääsette seuraamaan.

5.// Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet omalle terveydelle ja fyysiselle kunnolle koettelemuksia. Tänä aikana olen ollut neljä kertaa raskaana ja saanut lopulta kaksi ihanaa poikaa. Nuorimman pojan ollessa kaksiviikkoinen sain tietää sairastavani kohdunkaulansyöpää. Kävin läpi ison leikkauksen, jossa todettiin syövän olleen paikallinen ja onnekseni säästyin muilta syöpähoidoilta. Synnytykset, imetykset ja syöpäleikkaus komplikaatioineen ovat verottaneet terveyttäni ja näkyvät nyt rauta- ja vitamiinipuutoksina. Näistä johtuen kärsin viime syksynä myös munuaiskivistä. Tänä keväänä suunta on ollut jo parempaan, kun puutokset on huomattu ja tilaa alettu korjaamaan. Ennen niin perusterveelle ihmiselle tämä on ollut aikamoista pyöritystä, ja mielelläni jättäisin nämä terveysongelmat jo taakseni!


Ja jottei nyt liian vakavaksi mene niin tässä vielä muutamat plussa faktat:

+ Ensi kohtaaminen anoppini kanssa ei ollut suinkaan kahvipöydässä, vaan kampaamon tuolissa. Anoppini on kampaamoyrittäjä, joten ensimmäisellä tapaamisella laitettiin miniäkokelaan hiukset kuntoon ja juotiin ne kupit kuumaakin siinä samalla. 

++ Olen aina ihaillut luonnonkiharia hiuksia. Lopetin pari vuotta sitten hiusten värjäämisen, jonka jälkeen taipuisat hiukseni ovat alkaneet kihartumaan enemmän. Kostealla säällä ohimoille ilmestyykin ihania korkkiruuveja. Värjäämättömyys on myös paljastanut ensimmäiset harmaat hiukset, jaiks!

+++ En voi sietää uuden tietotekniikan opettelua, tai saati jos pitää asentaa jotain ohjelmia, argh! Parhaani mukaan yritän sälyttää kaikenlaiset asennukset miehelle, mutta täytyyhän ne ohjelmat kuitenkin jossain vaiheessa opetella. Olen varma, että yhden uuden appsin opetteleminen tuo ainakin yhden harmaan hiuksen lisää ;)

Ulkona on tällä hetkellä kunnon lumimyräkkä ja ajatus keväästä tuntuu nyt niin kovin kaukaiselta. Onneksi sisällä, ja varsinkin olohuoneessa, tilanne on hieman toinen, kun tunnelma päivittyi viikonloppuna keväisempään suuntaan.

Minä en vaihtele verhoja vuodenaikojen mukaan vaan meillä vaihtuu matot. Erityisesti olohuoneen tunnelma ja värimaailma on helppo muuttaa mattojen avulla. Viikonloppuna sanoinkin heipat mausteisille sävyille ja rullasin punaisen kelim-henkisen maton pois. Tilalle toin kevyemmän puuvillamaton ja vaaleampia beigen sävyjä. 

Tässä Luhdan maton kuvioinnissa on hieman boheemia tunnelmaa, joka minua on aina viehättänyt. Nykyään meidän kodin sisustuksessa tuo boheemius on sekoittunut romantiikan ja rustiikin kanssa, ja yritän näitä pitää sulassa sovussa keskenään.

Samalla kun olohuoneen ilme keveni, niin koti kaipasi uusia kukkia. Uskoisitteko, että tuo ikkunan edessä oleva kasvi on tulilatva? Kukkakaupassa luulin iskeneeni silmäni jaloleinikkiin, mutta lähempi tarkastelu paljasti sen tulilatvaksi isoilla kerrotuilla kukkaryppäillä. On niin kovin kaunis, että toivottavasti pysyy kukassa pitkään!

Eilen vietin vapaapäivää ihan itsekseni. Mies oli töissä ja lapset päiväkodissa. Katselin sarjoja ja jaksojen välissä otin asiakseni suorittaa aina jonkin kotityön. Olipas pitkästä aikaa rentouttava päivä ihan omissa oloissa!
Tänään kuvissa on sama keittiön nurkka kuin viimeksikin, mutten malttanut olla jakamatta tätä keväistä vihreyttä.

Helmililjat ovat lemppari kevätkukat ja niitä istutan joka vuosi pihalle lisää. Ovat kuulemma kovia leviämään ja minun puolesta saisivatkin kasvaa isoiksi matoiksi omenapuiden alle. Puutarhainnostus on alkanut kutkuttelemaan takaraivossa ja mielessä on käynyt, että pihatöitä pitäisi alkaa laittamaan ihan listaksi asti. Kevään pyörähtäessä käyntiin tulisi lapio sitten iskettyä järkevään paikkaan, kun järjestys olisi mietitty etukäteen.

Jouluruusu on kasvattanut hienot uudet lehdet, joten enköhän pääse istuttamaan sen kaverinsa kanssa pihalle. Pitää vain vielä keksiä sopiva paikka. 

Ja tuossa keskellä komeilee perunanarsissi, tai ainakin jos mieheltä kysytään... Pyysin tuomaan kauppareissulta perunanarsissin ja kun kyltissä oli kuulemma näin sanottu, niin nappasi hän perunanarsissiksi naamioituneen hyasintin mukaan :) Kuvat ovat viikonlopulta, joten hyasintti on alkanut jo availemaan kukkiaan ja nyt meillä leijailee täällä ihana joulun tuoksu :D  

Kukkien tuoksun lisäksi hymyn on nostattanut huulille myös viime viikolla postilaatikkoon kolahtanut Koti ja keittiö-lehti. Viimeiseltä sivulta löytyy nimittäin tuttu makuuhuone ja vieläpä minun ottamalla kuvalla. Aika uskomaton fiilis, että oma koti ja kuva on päässyt sisustuslehteen!

Viikolla törmäsin Instassa herkullisen näköisiin pinaattivohveleihin, ja mieleen muistui kaapin perukoille unohtunut vohvelirauta.

Sen verran jäi vohvelit pyörimään mieleen, että lauantaina kaivoin raudan kaapista ja laitoin taikinan tekeytymään. Taikinaa varten googlasin vohvelitaikinan perusohjeen johon lisäsin ripaukset kardemummaa ja kanelia. Ja tein taikinaa tarkoituksella tupla-annoksen, jotta sunnuntainkin herkuttelut olisi varmistettu ;)

Vohvelit syötiin mustaherukkahillon ja kermavaahdon kanssa, ja minä lisäsin omiini vielä kohmeisia karpaloita. Yhdistelmästä tuli sopivan kirpakka ja makea.

Hyvää naistenpäivää!

Päivä lähti kivasti käyntiin, kun mies oli ennen töihin lähtöään (naistenpäivästä tietämättömänä) keittänyt meille vapaapäiväläisille aamupuuron valmiiksi.

Meidän huushollissa minä olen kotitöiden suhteen tarkempi (ja niuhompi), joten olen ominut  pyykkihuollon itselleni. Minusta pyykkihuolto on itseasiassa yksi mieluisimmista kotitöistä.

Meillä on pienet kylpyhuonetilat ja kodinhoitohuonetta ei ollenkaan, joten pyykinpesukone ja nykyään myös kuivausrumpu on sijoitettu yläkertaan vievän portaikon yhteyteen (tästä monitoimitilasta on tulossa "ennen ja jälkeen" postaus).
Lapsiperheessä pyykkiä tulee aika paljon viikon aikana. Kesäisin kuivaan pyykit mielellään ulkona, mutta suurimman osan vuodesta pyykit kulkee kuivausrummun kautta. Kylpyhuoneeseen saan onneksi henkaripyykit roikkumaan, mutta muut pyykit kuljetan mieluummin kuivurin kautta kuin siirtelen pyykinkuivaustelineitä ympäri taloa. Tiedän, että kuivausrumpu kuluttaa vaatteita ja kankaita enemmän, mutta yritän hyödyntää koneen erilaisia ohjelma-asetuksia jotta rasitus olisi kuiduille mahdollisimman vähäinen. Pyykkejä en yleensä kuivaa ihan rutikuiviksi asti, jonka takia kuivurista tulleisiin pyykkeihin jää  jäännöskosteutta. Hieman kosteat pyykit laskostan tuolin selkämykselle odottamaan kosteuden haihtumista. Minusta pyykistä tulee näin vähemmän ryppyistä, ja silitystä tarvitaan harvoin.

Miten tämä meidän vierashuone sitten liittyy pyykkihuoltoon?
Haluaisin olla se perheenäiti joka illalla töistä kotiin tullessaan tarttuu vielä imuriin ja hoitaa lasten ohella kotityöt. Mutta yleensä olen sen verran poikki, että töiden jälkeen tulee hoidettua vain pakolliset hommat, kuten ruoanlaitot ja tiskit, ja pyykkienviikkaus jää odottelemaan listan loppuun. Viikon aikana puhtaita pyykkejä alkaakin kertymään nimenomaan tänne vierashuoneen sängylle, josta ne sitten viikkailen vapaapäivinä paikoilleen.

Toisinaan haaveilen erillisestä kodinhoitotilasta, mutta koska talon neliöt eivät siihen nyt anna periksi niin meneehän tämä näinkin. Vaikka kuvissa ei nyt kasoja näykään niin voin kertoa, että tätä näpytellessä selän takana odottaa tämän päivän savotta.

Ja vielä lopuksi pieni etsintäkuulutus! Kuvissa näkyvään pyykkikoriin on viikattu jo aikoinaan esikoisen vauvanvaatteet, joten nyt kuuden vuoden jälkeen korit (minulla on näitä kaksi) ovat alkaneet hajoamaan. Jos jonkun silmään on viimeaikoina osunut tämän näköisen kori niin kuulisin mielelläni vinkit mistä saisin ehjät korit näiden tilalle! Korit ovat olleet sopivan kevyet ja ilmavat, ja kesäisin näitä on kiva kannella ulos pyykkinaruille asti.

Niin kuin viimeksi lupailin, niin jatketaan tänään talokierrosta ja siirrytään olohuoneen läpi meidän työ-/vierashuoneeseen. Tai kuten me perheen sisällä sanoisimme, pikkuhuoneeseen.

Kuten olohuoneen "ennen ja jälkeen" jutussa kerroin oli pikkuhuoneen ja olohuoneen välinen kulku suljettu aiemmassa remontissa. Kulkuväylä tänne pikkuhuoneeseen kävi tuvan ja portaikon läpi, joka sai huoneen tuntumaan todelliselta peräkamarilta.

Tässäkin huoneessa tehtiin kunnollinen remontti. Kaikki pinnat uusittiin ja eristeet vaihdettiin hengittäviin. Olohuoneen remontin yhteydessä avattiin huoneiden välille kulku vanhan oviaukon kautta. Lattioissa jatkettiin samalla lautalattialla kuin muuallakin alakerrassa, ja seinät tapetoitiin paperitapetilla. 

Minä olen tehnyt kaikki tämän talon tapetoinnit, ja tätä huonetta tapetoidessa odotin pikkuveljeä 7:llä kuulla jo kohtalaisen kokoisen mahan kanssa. Muistan miten tapettivuodan vettyessä oli onneksi aikaa pitää pieni huilitauko. Urakkapalkoille ei tuossa hommassa olisi ollut asiaa, mutta sinnikkäästi tein kuitenkin valmiiksi asti. 

Pikkuhuone toimii nykyään kivasti olohuoneen jatkeena. Etelään suunnatusta isosta ikkunasta pääsee valo kulkemaan olohuoneeseen asti, ja muutenkin ilma ja lämpö kiertää niin paljon paremmin koko alakerrassa. 

Pikkuhuoneen ja portaikon välillä oli aiemmin muovinen haitariovi, jonka korvasimme puisella liukuovella. Tarvittaessa, vaikka vieraita majoittaessa, huoneen saa siten edelleen suljettua omaksi sopekseen. 

Kääntyvän oven sijasta liukuovi mahdollisti myös sen, että tähän nurkkaan jäi tilaa pienelle työpisteelle. 

Ensi kerralla kerron vielä millainen osuus tällä huoneella on meidän huushollin pyykkihuollossa.

Kivaa viikonalkua!