Tai ei hän oikea leipuri ole. Tuo mieheni siis. Mutta viimeisten vuosien varrella on oppinut niin mahdottoman taitavaksi, että ainakin meillä ansaitsee tulla kutsutuksi Leipuri Hiivaksi.
Nykyään leipomiset jakautuvat niin, että mies hoitaa hiivalla kohotettavat taikinat ja minä teen muut. Tämä sopii minulle mainiosti, koska miehen voimilla vaivattuna hiivataikinoihin muodostuu riittävä sitko ja loppuleivonnainen on kuohkea ja pehmeä.
Taikinoissaan mies kokeilee monesti uusia tapoja ja sivusta katsottuna hänen taikinat ovatkin varsinaista salatiedettä. Leivonnan aikana on monta kohotusta, leivissä vaihtelee siemen- ja jauhosekoitukset, ja toisinaan taikinoissa on rahkaa tai mausteita.
Tämän leivän taikinaan pääsi mukaan kaurahiutaleita sekä kurpitsan ja auringonkukan siemeniä. Jauhoina oli tällä kertaa vain vehnää, mutta leivän pinnan kuulemma pyöräytti ruisjauhoissa, jolloin pinnasta tuli erityisen rapea ja maukas.
On mies saanut tunnustustakin leipomuksilleen. Kesän yökyläilyjen jälkeen lasten 6-v. serkkupoika oli ilmoittanut kotonaan, että on sitten turha leipoa sämpylöitä, koska hän syö vain miehen leipomia maailman parhaita sämpylöitä ♡
Tällä hetkellä lämmin leipä maistuukin teekupin kaverina. Meillä on jyllännyt syysflunssa, ja nyt taitaa olla tarttunut minuunkin. Ei muuta kuin lämmintä päälle, kuppi kuumaa ja sohvalle.
Ihanaa perjantai-iltaa!
Oi, tuore leipä on kyllä hyvää! <3 Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaNäin on, ja välillä turhankin hyvää kun meinaa hetkessä olla vain murut jäljellä - murujen jäljiltä ;) Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!
PoistaLeipä näyttää kyllä todella herkulliselta ja kelpaahan sitä maistella teekupposen kera
VastaaPoistanoin kauniissa kodissa 😍
Voi kiitos! Tänä viikonloppuna on teekupposesta hörpitty ahkerasti ja onneksi mies hemmotteli taas lämpöisillä sämpylöillä. Eiköhän flunssa näillä selätetä! Hyvää alkavaa viikkoa sinne!
Poista