Makuuhuoneen päivitys syksyyn

Lämpömittarin lukemat ovat alkaneet painumaan sen verran syksyisiin lukemiin, joten päätin, että nyt oli aika kaivaa peitot ja taljat kesäsäilytyksestä.

Joskus olen tainnut mainitakin, että olen hurahtanut pellavalakanoihin sen verran isosti, etten meidän aikuisten sänkyyn enää muuta petaakaan. Kesäisin pehmeän ryppyiset pellavat saavat monesti olla ilman päiväpeittoa, mutta syksyyn päin mentäessä rupean kaipaamaan pellavan päälle pehmeitä ja lämpimiä tekstiilejä runsaina kerroksina. 

Petasin sänkyyn siis kesätauon jälkeen päiväpeiton ja jalkopäähän levitin vielä samettisen silkkipeiton. Sänky kaipasi mielestäni vielä lisää kerroksia, joten beige talja pääsi kaiken kruunuksi. 

Talja on tärkeintä tässä petauksessa, jos meidän kissalta kysytään. Tuossa ikkunan edessä, taljan päällä, on nimittäin Hugo-kissan päiväunipaikka, josta on unien lomassa myös hyvä seurailla närhien keikkumista tammen oksilla. 

Meidän kissa on sänkyjen petausten kanssa yhtä tarkka kuin emäntänsä. Hugo vaihtaa nukkumapaikkaa sen mukaan mikä sänky on pedattu parhaiten, ja jos lakanan vaihtoväli on kissan mielestä venynyt liian pitkäksi niin se myös ilmoitetaan välttelemällä sitä sänkyä... Hugo on myös mestari huomaamaan kun (vihdoin!) siihen lakanan vaihtoon ryhdytään. Kissa malttaa odottaa sängyn vieressä juuri sen verran, että saan aluslakanan laitettua. Ja sen jälkeen sängynpetaus meneekin kissaa siirrellessä peittokerroksien alta seuraavalle. Tämä on meidän yhteinen leikki, vaikka välillä vähän tuskastuttaakin etsiä sitä karvapalloa peittojen välistä ;) 
Hugolla oli hiirenmetsästys hommat menossa tuossa makuuhuoneen ikkunan toisella puolella, joten siksi pääsin tällä kertaa tekemään tämän petauksen salaa...

Näin syksyisin liikuttaa muistella sitä, miten tuo suloinen kissa löytyi aika tarkalleen 9-vuotta sitten nukkumasta talon alta puruista. Ja kun kuukauden piinaavan odotuksen jälkeen varmistui, ettei sitä kukaan kaipaa pääsi se hylätty rukka muuttamaan meille vakituisesti. Nykyään tuo hylätty kesäkissa nukkuu taljoilla ja syö lempikalaansa Arabian astioilta. Kunnon ryysyistä rikkauksiin satu!

Viime viikolla löysin pihalta vielä kaksi lupiinia (!), mutta nyt taitaa yöpakkaset pitää huolen, että pihalta voi seuraavaksi keräillä vain heiniä ja lehtiä. Ovikranssin tekoon pitäisi varmaankin seuraavaksi ryhtyä!

Kirpakan syksyistä viikonalkua sinulle!

*

Joko seuraat Hiirkoskea 

Facebookissa, Instagramissa tai Bloglovinissa?