Helmikuun viimeistä viedään, joten tehdäänpä tämän kuukauden kurkistus joelle.
Helmikuu Hiirkoskella oli lumisateiden ja vaihtelevien lämpötilojen kuukausi. Loppukuusta keväisen lämpimät ilmat painoivat kinoksia kasaan ja kosken kohta aukesi kokonaan. Kosken virtaus voimistui ja ryöppyävä vesi laskosti jäälautat suvannon puolelle.
Iltaisin poikien mennessä nukkumaan kuuntelimme kosken tasaista huminaa. Luulen, että tuo kosken rauhoittava humina (ja myöhemmin keväällä jopa pauhu) saattaa jättää pojille muiston lapsuuden äänimaailmasta. Oikeastaan jopa toivon näin!
Hyvää loppuviikkoa
ja viikonloppuna jatketaan "ennen ja jälkeen"-sarjan parissa!
saara_tuulentupa
1. maaliskuuta 2019 klo 23.15Voi kuinka kaunista! Koskella erityisesti, mutta myös sisällä - kodikasta ja kaunista.
VastaaPoistaKiitos Saara ihanasta kommentista! Tuolla koskella on kyllä ihan oma tunnelmansa :)
PoistaUnelmapaikka teillä virtaavan veden äärellä! <3
VastaaPoistaKiitos, meillä on kyllä käynyt onni kun löydettiin tänne <3
Poista