Hiirkoski toukokuussa

31.5.2019

No nyt on vihreää! 


Toukokuun viimeiseen päivään mennessä on joella kaikki puut saaneet lehtensä. Juuri auenneet vaalean vihreät lehdet hehkuvat aurinkoisena päivänä kosken kuohujen kanssa kilpaa. Haikara on vieraillut joella muutamana päivänä, mutta enemmän päivystysvahtia on kiven päällä pitänyt valtava lokki. Viime kesänä kilpakumppanit pyrähtelivät kiveltä toiselle kilpaillessaan parhaista kalantähystyskivistä. Tätä siis odotettavissa myös tänä vuonna :D

Tässä tiuhaan muuttuvassa maailmassa minä kaipaan juuri tätä, paikalleen juurtumista. Samojen tapahtumien seuraamista vuodesta toiseen. Niin samanlaisina, mutta joka vuosi kuitenkin erilaisina. Joka vuosi talven jälkeen koittaa kevät, mutta miten ja millä tahdilla, se vaihtelee. Viiden kuukauden kuvista näkyy tämän vuoden muutos - valkeudesta vihreyteen.

Olen onnellinen, että minä, entinen kaupunkityttö, saan asua tällaisessa postikortissa. Työtähän tällaisessa paikassa ja asumismuodossa on, välillä vähän liikaakin, mutta tiedän etten enää sopeutuisi kaupunkiin. Liikaa melua, liikaa tapahtumaa, liikaa kaikkea. Monelle muulle kaupunki sopii paremmin. Ja hyvä niin! Tärkeintä olisi löytää se oma ympäristö missä tuntea olonsa onnelliseksi ja virkistyneeksi. Minulle se on täällä maalla. Entä sinulle? Olisi kiva kuulla!


Huomenna ainakin koululaisilla alkaa kesäloma.
Meillä ei ihan vielä kirmata lomille,
mutta mieli on jo kepeämpi koska kesäkuu!

*

Joko seuraat Hiirkoskea FacebookissaInstagramissa tai Bloglovinissa?


Lähetä kommentti