Tänään sain nukkua myöhään. Teeni keitin itse ja aamiaiseksi herkuttelin pannukakun jämiä kera pensasmustikoiden. Tämä kuvaa hyvin meidän juhlapäiviä, meille kun sopii maltilliset muistamiset ja juhlimiset.
Tänään aamun haleissa oli kuitenkin vähän enemmän rutistusta ja hetken päästä minut ohjattiin etsimään lasten piilottamat äitienpäiväkortit. Niin liikuttavan ihania tuotoksia löysin!
Tähän aamuun on myös mahtunut jo lasten kinastelua ja yhdet ulkohousuraivarit. Jos jotain olen 6 vuoden äitinä olon aikana oppinut niin yleensä juhlapäiviin ei kannata varata liikaa odotuksia, varsinkaan lasten kanssa. Ne ilot ja onnet ovat pienissä hetkissä ja asioissa. Tänä aamuna ne olivat lasten jännittyneessä kuplinnassa kun tulivat herättelemään, kuin myös rauhassa nautitussa teekupposessa ja makeissa pensasmustikoissa!
Tähän aamuun on myös mahtunut jo lasten kinastelua ja yhdet ulkohousuraivarit. Jos jotain olen 6 vuoden äitinä olon aikana oppinut niin yleensä juhlapäiviin ei kannata varata liikaa odotuksia, varsinkaan lasten kanssa. Ne ilot ja onnet ovat pienissä hetkissä ja asioissa. Tänä aamuna ne olivat lasten jännittyneessä kuplinnassa kun tulivat herättelemään, kuin myös rauhassa nautitussa teekupposessa ja makeissa pensasmustikoissa!
Viime aikoina onnellisuutta on tuonut myös makuuhuoneen sisustus. Tapetin muutoksen jälkeen värimaailma alkoi loksahtamaan paikoilleen ja uusi beige päiväpeitto täydensi sängyn petauksen.
Kuten kuvista näkyy makuuhuoneen sänky on myös kissan mieleen. Huvittavaa oli näitä kuvia ottaessa, että vein kissan kaksi kertaa nukkumaan poikien sänkyyn, mutta jokaisella kerralla herra juoksi ohitseni takaisin meidän sänkyyn nukkumaan. Kolmatta kertaa en enää viitsinyt yrittää ja onhan Hugo aika kuvauksellinen siinä pötkötellessään ;D
Kuten kuvista näkyy makuuhuoneen sänky on myös kissan mieleen. Huvittavaa oli näitä kuvia ottaessa, että vein kissan kaksi kertaa nukkumaan poikien sänkyyn, mutta jokaisella kerralla herra juoksi ohitseni takaisin meidän sänkyyn nukkumaan. Kolmatta kertaa en enää viitsinyt yrittää ja onhan Hugo aika kuvauksellinen siinä pötkötellessään ;D
Tällä viikolla siirsin makuuhuoneen toisesta nurkasta (näiden kuvien ulkopuolelta) ison peilin toisaalle, joten yksi seinusta on nyt tyhjänä. Tähän kaappihulluna rupesin jo miettimään kapeaa hyllykköä johon saisi viikattua niitä vähän käytettyjä vaatteita. Vaatesäilytys on nimittäin meidän kodin kipupiste ja kertyvät vaatekasat siellä ja täällä eivät ainakaan lisää sitä onnellisuutta. Yhtä seinänaulakkoa varten on jo koukut ostettuna ja naulakko pitäisi vielä saada kasattua ja kiinnitettyä seinälle. Naulakon olin ajatellut niille henkaria vaativille vähän käytetyille vaatteille, jotteivat ne päätyisi aina jonkin tuolin kulmalle.
Ilon kiljahduksia kuunnellaan varmasti vielä illalla,
kun lapset pääsevät pomppimaan juuri kasatulle trampoliinille.
Mutta sitä ennen kahvitellaan vielä äitejä!
Hyvää äitienpäivää!
Lähetä kommentti